Poika Bloggaa

Joskus kesällä, kun Teemun lenkkeilyksi riitti vielä kävelyretki faijan tahtiin, heittelin pojalle ideaa blogin aloitamisesta. Vähän kuuluisan isänsä tyyliin XD. No, kuten yleensä, vanhempien ehdotukset eivät ole niitä seksikkäimpiä toimeksiantoja ja asia jäi muhimaan.
Täytyy myöntää, että ehdotukseni taustalla oli itsekäs ajatus päästä kuulemaan miehenalun kuulumisia maailmalta - tai edes Helsingistä. Siksi olikin mukava yllätys törmätä tähän blogiin:

http://teemuseeve.wordpress.com

Nyt alkaakin olla hyvä setti nykymiekkalijoiden mietteitä blogisfäärissä, sivupalkistani löydät myös Niko Vuorisen ja Kasper Roslanderin blogilinkit.

Terveiset Trekanten FIE Satellite voittajilta!

Tanska uudet kuninkaalliset; vas. Ruhtinas Roslander, oik. Sulttaani Seeve (postauksen kirjoittaja)

Moro.
Täältä kirjoittaa MC-voittajat ;)

Tässä pieni yhteenveto siitä, mitä eilen tuli tehtyä,,

Toisin kuin normi Satelliiteissa, näissä skaboissa oli vain yksi alkueräkierros. Niissä meikä (Teemu) voitti 4/6 ja Kassu 3/6. Lopulta uloslyönteihin mentiin rankingeillä 19 ja 40.

Ensimmäisellä kierroksella mulla oli vastassa Tanskalainen fabu Jensen. Kisajärjestelyt oli sen verran sekavat että oletettu kahden matsin tauko ja siksi jäätävä Alpen + banaanitankkaus meinas koitua kohtalokkaaksi, kun matasi alkoikin aikasemmin kun luulin, ja piti sitten mennä masu täynnä alueelle mättämään. Voitin sentään, mutta todella tiukasti 15-13. Kassulla oli ruottalainen Ström-pappa. Alun 2-0 tappiotilanteen jälkeen Kassu napsi tutun varmalla otteella pistoja miten tykkäs, ja voitti lopulta 15-6.

Tokalla kierroksella Kassulla oli vastassa jo edellisen viikon treenileiriltä tuttu Itävaltalainen nuori vasuri Königwieser. Ei etukäteen tyylillisesti kuulema mikään Kassun lempivastustaja, mutta alueella näytti kuitenkin aivan toiselta. Suht vakuuttavasti Kassu hoiteli kaverin, oiskohan ollu 15-4 loppulukemat. Meikällä tuli tokalla kierroksella puolalainen, junioreissa mm. EM-pronssia voittanut, BRONISZEWSKI. Matsin aikana löytyi suht maaginen fiilis, pistoja tuli millon jalasta millon kädestä. Matsi oli tiukka aina lopuun asti. Oli itseasiassa ensimmäinen kova ulkomaalanen (kova meikän asteikolla), jonka pistän ulos tyyliin sitten Lobnyan tai jotai. Lopulta loppulukemat 15-12 vei 16 joukkoon.

16 kupissa meikällä tuli vastaan kisan ykkösrankatun ulos pistänyt tuttu Tanskalainen Robl. Odotin, että kaveri tykkää pistää vastatempoon, joten päätin hakea sitä tempoa itse matsissa. Yllättäen, kaverilla oli jäätävä meininki päällä, tarkoitan törkeetä painostamista ja rynnäkköhyökkäyksiä. Kuitenkin tämä sopi taktiikkaani myös hyvin, ja sain heti matsin alkuun vahvan johdon. Alkumatsissa oli joitakin todella timanttisia hetkiä, kuten yli puolen alueen juoksukilpailu meikän takarajalle, joka päättyi tyylipuhtaaseen kvartripostiin. Lopulta koko matsin hallinnan jälkeen voitin oisko ollut 15-12, en oo ihan 100 varma lukemista. Kassulla oli 16 kupissa samoin tuttu kaveri, ruottalainen Gustafsson. Kassu ei inspiroidu nyt mihinkään diibadaabaan, ja itselläni oli matsi samaan aikaan, mikä vaikeuttaa reportterin hommiani. Kuitenkin matsi oli tiukka, vastustaja oli tosi nopea, ja pari kertaa Kassu koki olleensa hieman onnekaskin matsissa. Gustaffson johti ottelua jopa 12-10, josta Kassu huikealla kamppailulla nousi aina 14-13 johtoon, ja pystyi päättämään ottelun varmalla tuplalla.

8-kupissa Kassu sai vastaan viimeaikojen inhokkivastustajan, ystävämme Juuston (Von Der Osten). Kassu sai heti ottelun alkuun parin pisteen johdon, jonka vuoksi matsi kulki Kassumaisesti hänen takarajallaan, Juuston painostaessa. Painostaminen tarjosi Kassulle hyvät mahdollisuudet vastahyökäyksiin, ja nehän meidän Pohjoisen raketti käyttää tunnetusti hyväkseen. Valtavan Tanskalaisyleisönkään edessä jäämiehen pokka ei tunnetusti petä. Pikemminkin uutta boostia lyödä luu kurkkuun vieläkin isommalle jengille. Kassu eteni aina 14-11 johtoon, kunnes Juusto sai uhkaavimman momenttumin matsissa. Juusto napsi kaksi pistoa ja 14-13 tilanteessa näytti jo hieman pahalta. Kuitenkin suomalainen sisu näytti jälleen kyntensä, ja viimeine tupla irtosi vahvalla vastahyökkäyksellä, matsi päättyi siis 15-14. Meikällä oli 8-kupissa vastassa alkueristä tuttu itävaltalainen Shcmid. Olin hieman överillä sokeritankkauksella saanut suht mielenkiintosen fiiliksen ylle, paika tärisi jne. Pienellä huumorilla matsiin mentäessä alueella tuli vain enemmän hauskan aihetta. En ole oikeastaan jälkeenpäinkään varma, mitä tuolloin alueella tapahtui. Tyyliin, kaverin painostaessa menen piestoetäisyydelle ja annan noin 10 suoraa pistoa, jolloin joku niistä sitten osuu. Miekkailuni hämmensi aikalailla, mutta homma pelas suht jäätävällä tasolla, pistin kaveri lopulta ulos lukemin 15-8.

Semeissä odotettiin joutuvamme vastakkain, joka hieman kuumotti. Lisähämmennystä aiheutti Kassun parin tunnin sisällä lähtevä lento. Lopulta lento saatiin järjestykseen, niinkuin yösija Miimun (mun täti) luota. Vieläpä selvisi, ettei joudutakkaan semeissä vastakkain!

Kassulla tuli semeihin Portugalin 5-kertainen mestari, vasenkätinen Cordeiro. Cordeiron painostuksessa mennyt matsi oli todella tasaväkinen ja tiukka. Vuoronperään flessaavat kaverit pistelivat samoin vuoronperään ja matsi eteni tiukkana aina 11-11 tilanteeseen saakka. Tässä kohdassa jäämiehen hermot osoittautuivat paremmiksi: portugalilainen teki pari harkitsematonta suoraa lähtöä, ja nehän Kassu hoitaa varmasti. Viimeiset pistot tuli sellaisella viimeistelyllä, että oksat pois. Meikän semivastustaja oli tsekki Seidl. Jäätävää liikkumista pitävä kaveri oli todella mielenkiintoinen vastustaja. Pakotti meikänkin liikkumaan oikein toden eestä. Lopulta ainooksi taktiikaksi osottautui jatkuva terän häiritseminen, koska jaloilla olisin selkeä kakkonen. Tässä matsissa oli joitakin todella maagisia hetkiä, Mikael otti tämän videolle, voidaan tsekata jossai kohtaa (Kassun semi on kanssa + finaali). Matsi eteni tiukkana aina loppuun saakka, viimeisissä tilanteissa olin jatkuvasti pisteen tappioasemassa ja jouduin hyökkäämään. Sain kuitenkin aina tasoitettua ja lopulta mentiin jatkoajalle tilanteessa 13-13. Tsekkiläinen sai edun. Matsin aikasempien pistojen perusteella päättelin, että vikan piston saa se, kumpi pääsee päättämään hyökkäyksen. Siispä pressasin, ja lopulta tuli ihan ok paikka lähdölle, sikstillä sisään vaan jea. Hyppysyöksyllä. Kaveri pakittaa, ok toinen hyppysyöksy perään. No perhana, vielä kolmas. Ok, lähetään flessaamaan. Suomalainen sisu oli aikasemminkin läsnä tänä uskomattomana päivänä, mutta ehkä tässä puolen alueen mittaisessa ryntäyksessä se oli enemmän läsnä kuin koskaan. Lopulta: suomalainen finaali 14-13 lukemien jälkeen.

Finaali oli kaiken kaikkiaan todella epätodellisen tuntuinen ennen matsia. Kisa oli ollut todella kova, osanottajalistan nimiä on turha edes alkaa tähän luettelemaan. Ja: meikä ja Kassu finaalissa. Mitä. Suht ok euforiat ja ennen kaikkea hapot päällä mennään kuitenkin hoitamaan vikaa matsia. Molemmat jäätävän väsymyksen takia päättävät taktiikaksi seisomisen + pelkän teräpelin. Meikä sai pari omaa pistoa alkuun, johdin matsia ekan erän jälkeen. Erätauolla hieman epäasiallisestikin heitellään vaan läppää toisille, kilpaillaan kummalla on vedet loppu ja kummalla urheilujuomat. Toka erä Meni tasaisena, meikä edelleen pari pisteen johdossa sen jälkeen. Vikalla erätauolla molemmilla juomat ja tankkaus loppu, tiedossa todellinen kestävyyden absoluuttinen testi. Meikä tekee pari hyökkäystä alkuerästä ja saan tosi hyvän johdon 10-7. Kuitenkin hapot ja tankkauksen puute alkoi tehdä mun kohdalla enemmän tehtäväänsä kuin kilpailutoverini. Kassulla löytyi vielä paukkuja pressata, ja ennen kaikkea päättää hyökkäyksiä. Viimeisten minuuttien Kassun kultaiset omat pistot veivät tämän kisan finaaliin kisan arvolle meidän kohdalla oikeutetusti jatkoajalle tilanteessa 11-11. Jatkoajalle Kassu sai edun, ja meikän pakko hyökätä. Jalat sanoi ei, kvartti sanoi yes. Lopulta Kassu vei siis finaalin ja koko eeppisyydessään käsittämättömän ja suomalaisittain legendaarisen skaba lukemin 12-11.

Tässä nyt pikku fiilistelyt jälkeenpäin. .
Tänään jatkuu tyttöjen kisalla, toivottavasti samanlaisella menestyksellä!

Cheers,
Teemu ja Kassu

TULOSLINKKI Opahard-palveluun
Katso; Satellite Tournament  Copenhagen + Aktive Herrendegen 27.10.2012 - 28.10.2012

Teemu voitti Memoriaalit

"Joskus paluu voittamisen tielle vaatii harhautumista siltä", kommentoi Teemu ylikuntokautensa taakse jättämistä.

Isän (tämän blogin pitäjän - tiedoksi jos et tiennyt) näkökulmasta oman pojan kansallisen kisan voittaminen MIEKKAILUSSA  on parempi uutinen kuin joku vaivainen OLYMPIApronssi keihäänheitossa. Heh.
Jotta en saisi keihästä selkääni kun tilaisuus sen sallii, niin muutama liennystä lietsova sana: Koska olen aitiopaikalla seurannut kyseisen miekkailijan kiirastulta menetetyn juniorivuoden suhteen, pitää iloita pienistäkin voitoista aikuisten sarjassa. Tämä oli ensimmäinen tilaisuus päästä koittamaan voimiaan uudessa sarjassa, ja siitä muodostui kunnon  "come back kisa".
Näin julkisesti, onnea Teemu! Sun miekkailussa on parhaimmillaan jotain "maagista". Sitä "flow-miekkailua", jonka saavuttaminen tosin ei ole helppoa. Ja ehkä se tauko teki vaan hyvää nuoren miehen pääkopalle, jossa on sisällä aika hyvät aivot. Ne kun on miekkailijalle tosi tärkeä lihas.

Tuloksiin kommenttina, että  uudenkuuloinen miekkailuseura UR33 on Uudemaankadun ritarit


Tulokset:
1 SEEVE Teemu TMÅF
2 ORMUS Henri EM
3 KORHONEN Jussi UR33
3 VUORINEN Niko HFM
5 SALMINEN Ismo H5-OTT
6 ROSLANDER Kasper HABDA
7 BADE Dennis UR33
8 LÖNNBERG Ivar EM
9 MELLANEN Rasmus TMÅF
10 KARHUNEN Olli-Matti UR33
11 JACK Thomas HFM
12 KOROKNAY-PAL Andras HFM
13 BADE Jan H5-OTT
14 VESTERINEN Verneri HABDA
15 HONKASALO Mikko TMÅF
16 KYLLÖNEN Markus HABDA
17 MICKWITZ Valter HABDA
18 HOKKANEN Ismo HFM
19 NUOTIO Tatu HABDA
20 KOLEHMAINEN Hannes KAVE
21 KAAKINEN Ville EM
22 LEHTONEN Matias KAVE
23 ARPIAINEN Timo TAPERÄ
24 HEIKKARI Matias KAVE
25 KOSKI Tuomas SASÄ
26 WILHELMSSON Sebastian VM
27 ASPLUND Janne HFM
28 KAAKINEN Kimmo EM
29 LÖNNBERG Oskar EM
30 KESKINIVA Arto PM-BF
31 JUSLIN Henry PM-BF
32 OJELL Ville H5-OTT
33 SJOHOLM Mikko TAPERÄ
34 KORHONEN Pekka MM

Myös miekkailija voi ajaan itsensä ylikuntoon

Teemun huppari höyryää aamuauringossa kesällä 2011. Töihin lähtiessäni otettussa kuvassa tiivistyy pojan työmoraali. Kesäduuni postin varhaisjakelussa vedettiin täysillä, jopa kolmen tuntia juoksua aamuyön tunteina, silloin kun ihminen yleensä nukkuu syvintä untaan. Hieman poikkitieteellisistä harjoitusajoistaan huolimatta, Teemun kausi alkoi kesän jälkeen hyvin, syyskuun alussa Seeve oli 7./ 68-sijallaan paras suomalainen Viron avoimissa.

 

Takki alkaa tyhjetä

Kupittaa Tournamentissa kiinnitin huomiota Teemun miekkailun kaavamaisuuteen. Homma oli kovin totista puurtamista, parhaimpien kisojen flow-tilasta ei näkynyt merkkiäkään. Pistin tämän peruskuntokauden jäykkyyden piikiin. Sitten koitti marraskuu ja tärkeä junnuMC-putki alkoi Luxembougista 6.11. Sijoitus oli siedettävä 35. mutta jonkin kellon olisi pitänyt soida kun Teemu mainitsi, ettei pysynyt  64-cup ottelussaan Saksan Robert Kreileiniä vauhdissa. Olihan kesällä kuitenkin vedetty hyvä pohjat.
Vasta kun Bratislavan MCstä 20.11.2011 Teemu totesi puhelimessa, " että alkuerissä sydän hakkasi niin, että meinas kuolla", niin oli jo selvää että kaikki ei ole kunnossa.

Kokonaisrasitus ratkaisee

Jälkeenpäin on helppo viisastella, että vanhempana ja vielä jonkilaisena valmentajankin, minun olis pitänyt jo etukäteen huomioida urheilun lisäksi myös Teemun opiskeluun liittyvä kuormistus. "Kuukaudessa on tullut lukion oppimäärän verran uutta asiaa", Teemu kertoi korkeakoulumatematiikan etenemisvauhdistaan. On selvää että kun nuori lisäksi kohtaa ensimmäistä kertaa elämässään yksinelämisen mukanaan tuomat arkiset asiat; ruuanlaitto ja pyykit, niin huippu-urheilijan tahdilla tehdyn harjoittelun lisäksi vuorokauden ainoat ylijäävät tunnit pitäisi käyttää lepoon. Mutta kun pitäisi vähän elää myös nuoren ihmisen elämää. Jatkuva, eri asioista aiheutunut stressitila ajoi lopulta Teemun elimistön kiihyneeseen tilaan, jossa pienikin lisärasitus nosti pulssin tasolle, joka normaalisti syntyy vain kovan treenin tuloksena.

Syntynyt ylirasitustila oli siis monen seikan summa. Opiskelustressi yhdistettynä viimeisen juniorivuoden tuomiin menestymispaineisiin, kovaan harjoitteluun ja levon laiminlyöminen niistä ehkä kriittisimmät. Oman kropan kuuntelu oli jäänyt liian vähälle. 

Hitaasti alkuun

Lääkärin tekemän testauksen jälkeen Teemun ylirasitustila varmistui ja oli selvää, että kauden kisat voidaan unohtaa. Ehkä onnena onnettomuudessa oli se, että palautumisennuste annettiin jo seuraavalle kaudelle, pahimmillaan ylikunnosta palautumiseen voi mennä vuosikin.
Nyt pitää vain ottaa opiksi ja suitsia nuorta orhia parhaansa mukaan. Ehkä saan sen sykemittarinkin viimein lobattua miekkailutoivoni ranteeseen.

Parhaillaan käydään Moskovassa Teemun tähtäimenä ollutta kauden pääkisaa, junioreiden MM-kilpailua. Hieman haikein mielin pidän peukkuja Suomen joukkueelle. Ehkä blokin kirjoittamisblokkini tästä Teemun parantumisen myötä helpottaa. Täytyy myöntää, että suosikkimiekkailijani takaisku on rajusti vähentänyt postailuintoa.

Olympiakuume nousee myös miekkailuleirissä

"Kock drömmer om OS i London" uutsoi YLE AREENA

Lontoon Olympialaiset kolkuttelevat jo ovelle. Suomalaisten miekkailijoiden pääsy kisoihin riippuu täysin Euroopan olympiakarsinoista, jotka pidetään Bratislavassa 21.-22.4.2012, jossa aselajien voittaja ja hopeamitallisti pääsevät Lontooseen. Käytännössä miekkailun olympialaiskiintiö on paljon monimutkaisempi. Mantereilla ja miekkailun suurmailla on omat kiintiönsä, jonka lisäksi maailmancupissa menestyneet yksilömiekkailijat ovat ensimäisinä citius-altius-fortius-jonossa .Jos kuitenkin vedin jotain hatusta, niin tarkista asia täältä!!
Mutta mutta, mikä hienoa, niin YLE AREENASSA on rajoitetun ajan esillä naseva video miekkailun Catan Olympiadilemmasta, linkki kuvatekstissä. Esiintyypä videolla eräs perheenjäsenenikin...

LISÄÄ Miekkailun Olympiahuumaa. BBC julkaisee tietysti tanakasti ajantasaista miekkailuinformaatiota kisavalmisteluihin liittyen. Britit koettelevat rajojaan esim. kutsumalla sellaisia pikku miekkailumaita kuin Venäjä "ystävällismielisiin harjoitusotteluihin". Nou kade. Linkin takana olevan clipin jälkeen BBCn sivu tarjoaa aihetta vastaavia miekkailupläjäyksiä, käy ihmeessä katsomassa. Resurssithan on ihan samat kuin YLEllä ....

Jos miekkailusalisi tuntuu jo valmiiksi kälyiseltä, ÄLÄ katso tätä videota!

MM-miekkailijani on valmis

Ken tästä ovesta käy, tuo toivottavasti Suomeen miekkailun arvokisamitalin

Juniorien ja kadettien miekkailun Maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Jordaniassa. Kisapaikka on Kuolleen Meren rannalla, Jordanian kuninkaan mukaan nimetty King Hussein Bin Talal Convention Centre. Omalta osaltani kynsien pureskelu alkaa lauantaina 2.4. jolloin juniorimiehet astuvat alueille, heidän joukossaan Teemu "Teropoika" Seeve.
Teemu ja muu juniorimaajoukkue on tehnyt huolelliset viimeistelyt MM-kisoja varten. Maaliskuussa on leireilty ensin Norjassa ja sitten Virossa. Pääpaino on ollut runsaassa vapaamiekkailussa vaihtelevien vastustajien kanssa sekä tavallista intensiivisempien oppituntien ottamisessa.
Hevosen suusta kuultuna miekkailu tuntuu hyvältä ja peruskuntokauden voimaharjoittelusta syntynyt jäykkyys on poissa. Valmistelujen suhteen on siis tehty kaikki voitava, kohta nähdään mihin se riittää.
Peukut myös pystyyn Lähi-Idän yleisen tilanteen puolesta. Toivotaan että kunkku pitää rahvaansa rauhallisena edes kisojen ajan.

Jordanian MM-kisojen tuloksia voi seurata reaaliajassa osoitteessa
http://www.fencingworldwide.com/WAFechten/index.jsp?wettkampf=jwmds10&OPHARDT_localeshort=en

Kisasivut ovat osoitteessa www.deadsea2011.com

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää Miekkailuvuodesta 2010

Vähän ensimmäistä Asterixia mukaellen: "Tämän postauksen tekemiseen meni kolme pussia karkkia, litratolkulla kahvia ja kaksi vuotta - se aloitettiin 2010 ja valmista tuli vuonna 2011". Luodaanpa siis katsaus Miekkailulliseen vuoteen 2010 erittäin subjektiivisesta näkökulmasta!
- ja jos luet tätä FBssä ja ihmettelet miksi linkit eivät toimi ja videot puuttuvat, niin kipin kapin blogiin: http://miekkailullista.blogspot.com - sieltä ne herkut löytyvät.

05.01.2010 Budapestin Heracles Cup
oli ensimmäinen mittari Teemu (Seeven) kunnolle. Hyvin menneen alkuerän jälkeen kulku stoppasi Luxemburgin MC:ssa voitettuun Saksan Cremeriin. Sijoitus 91. / 188. ei ollut matkan panostukseen nähden tyydyttävä.
Kisaa ennen ryhmä Teemu-Pontus-Kasper osallistuivat sekalaiseti järjestettyyn leiritykseen. Muistoihimme jäivät vedenkeittimellä tehdyt nuudeliateriat ja Finnairin hukkaamat varusteet, joiden takia lerin ensimmäiset viisi päivää menivät tyylikkäästi varusteita lainaillen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun mieleeni tuli, että tällaisille pitkille leiri+kisamatkoille kaverit pitäisi majoittaa apartementtiin jossa on kunnon keittiö ja äiti, että saisivät ressukat edes kunnon ruokaa...

24.1.2010 Teemu ja Kassu finaalivastustajina Juniorien Suurkisoissa.
Saan seurata, miten poikani ensin hankkii hyvän johdon ja sitten sössii sen totaalisesti. Tasaisesti Teemu on noussut lähemmäs Suurkisavoittoa joka vuosi. Nyt on enää yksi sija varaa parantaa. Teemun selkä pimahtaa finaalin päätteeksi ja sen kuntouttamiseen menee pari kuukautta.

06.02.2010 SAF Pokalen Tukholma
Vastoin uusia periaatteitani lähden mukaan "ulkomaan kisamatkalle" koska hotelliyöpymistä ei tarvita. Oli terveellistä nähdä, että ruotsalaiset järjestelyt eivät olleet Kupittaata kummempia. Mielestäni meillä on jopa mukavampi tunnelma verrattuna svedujen pönötykseen.
Kisaeksotiikkaa oli Teemun saama brad new koko päivän kestävä keltainen kortti varomattomasta kävelystä sääntöhikipinko tuomarin alueelle. Itse saan tuta sen, miten tärkeää isän on antaa kaikki huomio pojalleen, kun missaan Teemun ekan cup-matsin ja tämä häviää henkisen tuen puutteessa matsinsa ruotsailaiselle no-bodylle.



14-15. Rasmus miekkaili pirteästi ja pelasti hieman kisamatkan lössähtänyttä tunnelmaa.

13-14.2.2010 Glaive de Tallin 2010
Kotona jännätään netin ääressä uutisia Tallinnan MC-kisoista. Opintomatkalla olevan Teemun tie katkeaa Venäjän Anton Glebkoon 128 cupissa. Sijoitus 71./148. Suomalaisista paras on "vanha" kettu Andras Koroknay-Pal.
13.-14.2.2010 Valmentajakurssilla Oulussa
Tästä on juttu helmikuun postauksissa

3.3.2010 Kadettien kalpamiekkailun Euroopanmestaruuskilpailut Ateenassa
Rasse pitää Turun Miekkailijoiden lippua korkealla Olympialaisten kehdossa ja on paras suomalainen sijoituksella 43./101. Aivan terävin huippu jää saavuttamatta tappioluvuin 14-11 Saksa Simon Mangoldille. Italialaiset antavat ensimmäisen varoituksen kunnostaa loppuvuoden osalta kun Marco Fichera vie Euroopanmestaruuden.
Kisaa oli käsitelty maaliskuun posteissa, esim. tässä.


27.3.- 28.3.2010 Kadettien SM-kilpailut Kupittaalla
Lauantain poikien kisassa odotukseni olivat korkealla ja peukut ja varpaat pystyssä Rasmuksen puolesta. Vastoin odotuksia molemmat ennakkosuosikit putosivat pistolla semifinaaleissa. Rasse Gunnarille 14-13 ja Verkku Ivarille 10-9. Turkulaisittain katkeraa kalkkia saatiin myös joukkuekisassa, jossa minimitavoite pronssi meni kotisalin sijaan Tapanilaan.
Sunnuntaina tyttöjen kisassa tunnelma kärsi hieman, kun Liikunnan Ihmema-jyräsi miekkailun pois salin puolelta. Onneksi bileitä sentään saatiin jatkaa katsomon alla ja joukkuekisan Suomenmestaruus saatiin selville Habdan pikku enkelien kapinasta huolimatta.

 Anttoni Vesterisen kuvia KadettiSMkisoista Flickrissä näet täältä


3.4.2010 Baku alle 17-vuotiaiden kalpamiekkailun Maailmanmestaruuskisat
Rasmus Mellanen, Finlandtekee valkustaan ylpeän ja  sijoittuu maailman parhaiden kadettien joukossa sijalle 11. Kilpailussa oli sekä urheilullista- että ns. ruotsalaista menestystä (hannu hanhi - ilmiö). Rassen tie meinaa katketa 32. - cuppiin, mutta ottelun viime hetkillä ottelua hallinnut ukrainalainen tekee älyttömän kostopiston ja tönäisee Rassen nurin. Lopatenko UKR suihkuun mustalla kortilla, Mellanen FIN jatkoon. 16-cupissa on vielä jatkoonpääsy lähellä, sillä Rasse taistelee hyvin ja taipuu Tsekin Novotnylle vain luvuin 13-15.


6.4.2010 Baku, alle 20v. kalpamiekkailun Maailmanmestaruuskisat
Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Teemu voittaa alkuerässään 4/5 ja saa 128. cupissa vastustajakseen muistaakseni intialaisen, jonka anyway voittaa mennen tullen. Alku on niin hyvä, että työpaikalla hommiin keskittyminen on mahdotonta ja klikkaan tulospalvelun päivitysnappulaa minuutin välein. epäusko valtaakin mielen, kun ruudulle tulevat tappioluvut 15-4 Belgian Ber de Metsiä vastaan. Pelästyn onko selkävamma taas iskenyt. Myöhemmin selviää, että de Mets yksinkertaisesti jyräsi kyttäys taktiikaa odottaneen Teemun, joka ei yhden erän mittaiseksi jääneessä ottelussa päässyt enää belgialaisen hirmuvauhtiin kiinni.
Osoitus siitä, että ensimmäiseen erään on lähdettävä LIEKEISSÄ. Koskaan ei voi olettaa, että vastustaja antaa aikaa päästä ottelurytmiin kiinni. Aloite on pidettävä omissa käsissä ensi Alezista lähtien.
Matkanjohtajan reissuvihko löytyy liiton keskustelupalstalta eli täältä.

17.4.2010 alle 20v. kalpamiekkailun Suomenmestaruuskisat Kisahalli, Helsinki
Sarjassamme sössityt alkuerät. Yksi tappio alkuerässä riittää sotkemaan systeemit ja Teemu saa Come-Back-Alexin vastaansa 8-cupissa. Taisteluparista voitokkaampi on Alex, Teemun sijoitukseksi jää mitätön 7. sija. Toisella kasvatillani Rassella on parempi uloslyöntikattaus ja taistelee itsensä finaaliin. Alex joutuu tekemään kunnon päivätyön ja ottelu on tasainen kaksi erää. Viimeiseen erään lähdetään Rassen pienessä tappioasemassa ja silloin valmentaja (minä) antaa älyttömän ohjeen. Ehdotan hyökkäystä, mikä ei toimi. Jälkiviisautena sitkä peruutustaktiikka ja pistojen jyrsiminen vastatemmosta olisi ollut Rasmukselle luonteva tapa toimia. Mutta sentään SM hopeaa Turkuun näistäkin kekkereistä. Toisena päivänä miehenalkumme hakevat joukkuehopean melko vaivattomalla suorituksella, vain HFM osoittatuu ylivoimaiseksi esteeksi meidän ja Suomen Mestaruuden välille.


Postaus ensimmäisestä kisapäivästä
Ja vielä toisestakin kisapäivästä

8.5.2010 alle 17v. florettimiekkailun SM Oulu
Heti kalpaSM-kisojen jälkeen aloitamme Rassen kanssa  tiukan florettikuurin. Otamme ainakin kolme foiliopparia aidolla kasariopetustekniikalla, sillä olenhan sentään vanha florettimiekkailija. Periaatteella hyökkäys on paras puolustus Rasmus tuokin kadettien SM tittelin Turkuun ja häviää alle 20-vuotiassakin vain Oulun Miekkailuseuran Lauri Hirvellle joten hopeinen floretti SM-mitali siitä sarjasta. Totta puhuen, olisin ollut tosi harmissani Laurin puolesta, jos alan erikoismies olis hävinnyt isojen poikien sarjassa kalpamiekkailijalle.
Rasmus palauttaa lainaamani varusteen asiaan kuuluvassa kunnossa eli floretin terä taipuu varmasti myös oikeaan suuntaan, koska se taipuu käsittelyn jäljiltä joka suuntaan...

15.5.2010 miesten kalpamiekkailun Suomenmestaruuskisat
Kotimaisen Miekkailun kuninkuusluokassa Teemun SM-hopea vuodelta 2008 antaa edelleen odottaa yhtä hyvää suoritusta. Tuolloin semifinaalivastustajana ollut Andras passittaa Teemun katsomoon tylysti luvuin 15-10. Vuosi 2010 tullaan kuitenkin muistamaan juniorimiekkailijoiden esiinmarssista, sillä Kasper Roslander pudottaa vanhat mestarit Andraksen ja Denniksen lähes näytöstyyliin. Toisella puolella taulukkoa Alex tekee selvää jälkeä vastustajistaan. Finaalista tulee kuitenkin mystisen vaisu kun Alex vie mestaruuden luvuin 15-5.

16.5.2010 Junioreiden Masters-finaalit

Vaatimattomat turkulaiset

20 v. kattaus

 Olin varsin tyytyväinen, että junnukauden päätöskoitokseen oli tiensä raivannut neljä kuudesta "opetuslapsestani" eli heistä joille annan henkilökohtaisia oppareita. Kata sai jo perinteisesti vastaansa Catan, joten hänen oli tyytyminen jaettuun pronssiin. 17-vuotiaissa pojissa Santeri oli tosi lähellä päästä finaaliin, mutta Verkku vei viimeisen piston 15-14. Toisella puolella taulukkoa Gunnar vei Rassen 15-10. Kaksikymppisissä Teemu ja Alex ottivat yhteen, tällä kertaa Teemu oli parempi, mutta finaalissa Kassun terä viuhui tarkemmin. Turun parhaaksi Masters2010 sijoitukseksi jäi siis Teemun hopea.


30.5.2010 Minijuniorijoukkueiden Kevätkarnevaaliturnaus Espoo
Tärkeintä ei ole voitto vaan hyvä maskotti! Tällä kertaa tosin seuramme voittokulku ei-kilpailullisella-puolella oli vain tyydyttävää laatua, vaikka tuomariston jäsenenä vedin kotiinpäin mitä pokka piti.  Espoon kellarissa toisaan mitteli 16-joukkuetta, joista kaksi Turkusesta. Vaikuttavaa, millä intensiteetillä vaahtosammuttimetkin voivat miekkailla!

Kesä 2010
Tauko tekee hyvää. Lukuunottamatta muutamia polttariryhmiä jäi kosketus miekkailuun vähäiseksi. Teemu leireili Virossa kaksi kertaa yhteensä kolmisen viikkoa. Mikä harvinaisinta, poika jakoi kanssamme viikon mökillä.

Kesän päättymisen merkki on meille perinteisesti ollut
14.08.2010 Valge Dam kalpakilpailu Haapsalussa. Kisa ei osanottajamäärillä mässäile, mutta taso on kova. Vielä saadaan odottaa suomalaismenestystä, tänä vuonna paras poro oli Niko sijalla 9. Teemun ikätoveri ja pitkäaikainen kilpakumppani "Tsoosz" Lanno jätti poitsun keskikastin kalpailijaksi sijalle 24./46. Rassekin oli samassa porukassa puolenvälin krouvissa.

18.9.2010 Tapanila Swordfest 2010 vai pitäisikö sanoa Maunula Swordfest...
Kisapaikka oli jouduttu siirtämään Erän kodikkaasta kotihallista Maunulan viihtyisäänYdinpommibunkkeriin. Lauantaina kaikki turkulaiset olivat lukeneet ajo-ohjeen kisapaikalle, mutta sunnuntaina osa lastista teki pit-stopit Tapanilan kautta. Teemu voitti kotimaiset kisat pitkästä aikaa - sitä tosin auttoi se, että kovimmat kilpakumppanit olivat pitämässä miekkailuleiriä Euroopassa. Mutta voittaa voi vain olemalla kisapaikalla.
Swordfestistin Turku-annista jäi mieleeni erityisellä lämmöllä pieni kikkarapäinen miekkasankarimme Uula Kulju alle 11v. sarjasta. Tietysti kaikki sarjan osallistujat olivat syötävän söpöjä, mutta oman seuran kääpiöt ovat kaikkein söpöimpiä :)
Lintsasin miekkajuhlan sunnuntain, sillä luvassa oli monen viikonlopun kisaturismiputki.


25.9.2010 Pohjoismaiset Mestaruuskilpailut, Oslo, Bygdöhuset

Kovin oli Bygdöhuset muuttunut niistä ajoista, kun kävin siellä seitsemän kuukauden ajan Norjan keikallani miekkailua harrastamassa. Sama puunsävyinen tunnelma kuin vanhassa hallissa oli kuitenkin tallella.
Turku delegaatiossa matkustivat The Anttilas 4 hlö, The Seeve-Hakkaraiset 2 hlö, The Mellanen-Tapio 2 hlö sekä The Kirjonen 1 hlö. Muita suomalaisia osallistui 66 kisastartin verran, Suomen juniorimiekkailu saattoi olla ylpeä aktiivisuuden määrästä.
Olin mukana lähinnä kadettieni vuoksi. alle 17v. sarjaan osallistuivat 2 x Santeri ja Karri. Kirjosen poika pistikin ihan mukavasti vaikka joutui taipumaan kisan voittaneelle Viron Peeter Turnaulle luvuin 15-13. Erityisen iloinen olin lopputuloksesta sen vuoksi, että Santeri vähän dissasi itseään otteluun enemmän kuin tsemppasi - silti hän pysyi hyvin mukana ihan viimeisiin pistoihin asti, sijoitus 27./59. Muut "poikani" myivät nahkansa vähän halvemmalla, Karri ja Santeri ovat teknisesti taitavia, taitojen tuominen otteluun vain vielä vähän hakee aikaa ja paikkaansa.
Turismin kannalta reissu osoitti, miten kiva on asua Turussa. Oslolaisen pizzan hinnalla Turussa saa koko Menun, esimerkiksi. Kävin tietysti bongaamassa vanhan työpaikkani Kanadan suurlähettilään residenssissä. Tontti oli juuri niin suuri kuin muistinkin, talo puutarhoineen ja tenniskenttineen vie puoli korttelia niemen kärjessä. Jälkeenpäin ihmettelee mikähän kiire minullakin oli silloin nuorena poikan pois työpaikasta, jossa palkka jäi käytännössä puhtaana käteen, kun asunto ja ruoka kuuluivat diiliin.
Isojen poikien sarjassa miekkailun uloslyöntisysteemi näytti taas perspuolensa, kun Teemu ja alex joutuivat taas liian aikaisin vastakkain jo 16-cupissa. Teemun pinna ei pitänyt ja Alex vei matsin reilulla mariginaalilla. Teemu 11./77. Onneksi Alex hoiti homman ja voitti Pohjoismaisen Mestaruuden Suomeen, ei mennyt lapsi ihan pesuveden mukana.
Henkilökohtaisen kisan pettymykseen tuli alle 20v. poikien kalvassa balsamia, kun Teemu hoiti hienosti osuutensa Tanskaa vastaan ja repäisi ratkaisevan eron ennen Alexin ankkuriosuutta. Koko joukkue esitti vahvaa miekkailua myös Ruotsia vastaan, tekee se niin hyvää nähdä rakas vihollinen ihan altavastaajana. Pohjoismaiden mestaruus siis myös joukkueessa Suomeen. Odotuksen Euroopan Mestaruuskisojen joukkue-kisasta alkoivat nousta...

2.10.2010 Viron avoimet kalpamiekkailun mestaruuskilpailut, Tallinna

Uskoakko tätä edes todeksi. Suomen joukkue 1./16. Jos joskus 80-luvulla joku olisi väittänyt suomalaisten pistävän Viron parhaimmistoa joukkuekisassa lättyyn näiden kotikentällä, sitä olisi pidetty aika kalajuttuna. Niin vain nuoriso kuitenkin pyyhki lattiaa veljeskansan vahvimmilla seurajoukkueilla. Vuoden miekkailutekona palkitussa joukkueessa miekkailivat kuvassa vasemmalta oikealla Rasmus Mellanen, Alexander Lahtinen,  Niko Vuorinen ja Teemu Seeve.


9.-10.10.2010 Minijuniorien ja juniorien kalpakisat, Porvoo
Itään käy Tmåffin tie. Anttila Express singahti moottoritielle jo perjantaina 8.10. Pienen retkeilymajatädin sekoilun jälkeen asetumme yöpuulle sata metriä kisapaikasta vasemmalle.
Viikonloppuna käykin Porvoon Urheiluhallilla vilske, turkulaisten osalta kisa-anti oli seuraavanlainen:

Tytöt ja pojat alle 11 v / 9 os.
5. Kulju, Uula - TMÅF

Tytöt ja pojat alle 13 v / 20 os.
3. Mikkilä, Inka - TMÅF
8. Mikkilä, Max - TMÅF
10. Kiljander, Oskar - TMÅF

Pojat alle 15 v / 18 os.
9. Anttila, Santeri - TMÅF

Pojat alle 17 v / 21 os.
2. Kirjonen, Santeri - TMÅF
10. Anttila, Santeri - TMÅF
17. Kulju, Elmo - TMÅF
20. Anttila, Karri - TMÅF

Tytöt alle 20 v / 12 os.
5. Kiijärvi, Katariina - TMÅF

Pojat alle 20 v / 18 os.
3. Mellanen, Rasmus - TMÅF
8. Kirjonen, Santeri - TMÅF
17. Anttila, Karri - TMÅF
18. Kulju, Elmo - TMÅF

Tiukoista tilanteista ja pienestä oli kiinni mm. Katan pääsy mitalliotteluihin - ilman ensimmäisen erän helposti annettua johtoa ja lähtemällä heti otteluun haastamalla cup-otelun voittanut Annen vastaripostipeliin, kamppailu olisi ollut voitettavissa.
Jos Rasse oli pitänyt hermonsa kurissa, Verkku olisi voitettu hankitun johdon avulla. Nyt matsi taisi tuntua voitetulta liian aikaisin. Klassista klassisin taktinen moka.
Inkan pääsy finaaliin taisi tyssätä kokemuksen puutteeseen. Ylivoimaista ulottuvuusetua ei vain osattu käyttää hyväksi, vaan ajauduttiin turhan lähelle.
Santeri K:n kovan taistelun kadettisarjan voitosta sen loppuhetkillä näet tästä. Kyykkyhyppypistoyritykset olivat kuin Tor Forssella konsanaan!



16.10.2010 Kupittaa Tournament, miesten ja naisten FIE-satelliitti kalpakilpailu
Syksyn turkulainen miekkailuhuipennus oli jälleen Kupittaa Tournament. Viime vuoden hyvin mennyt tuomarirekrytointi tuuditti järjestäjät Ruususen uneen ja realismi iskikin sitten kuin miljoona volttia. Viime hetken rukoilu, anelu ja lahjonta pelasti tilanteen niukasti ja tuomarointipalapeli saatiin harsittua kokoon. Ihmettelen edelleen - onko Suomen harvoilla FIE-tuomareilla ja FIE-kandidaateilla tosiaan niin paljon kotimaisia tilaisuuksia näyttää taitonsa, että Kupittaan kisapäivämäärää ei voi pistää ihan oma-aloitteisesti kalenteriin?
Osallistujamäärä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna, mitään ennätyksiä ei kuitenkaan hätyytelty vaikka kisa oli saanut Satelliittitittelin lisäksi Eurofencing U23-rankingpisteiden jako-oikeuden. Kilpailullisesti kisa kuitenkin jäi kotimaisen miekkailun historiaan, sillä 32:n vuoden yrittämisen jälkeen suomalainen viimeinkin kipusi kilpailun ykköspallille. Voittaja oli Dennis Bade. Hienoa suomalaismenestystä entisestään kirkasti Andras Koroknay-Pal hopeasijallaan.
Parhaasta turkulaissijoituksesta vastasi vetreä veteraanimme Markku Lohi 15. / 73. Teemun tie katkesi niukkaan 14-15 tappioon alkuerien ykkösrankattua Ruotsin Andres Gomezia vastaan. Jossittelulle oli jälleen sijaa, sillä surkean ensimmäisen erän jälkeen ja ikävän suuruisen johtoaseman antamisen jälkeen Teemu hallitsi toista erää selvästi, mutta takaa-ajoasemassa joutuu ottamaan riskejä ja ne kostautuivat tällä kertaa.Teemun sijoitus viime vuosien tapaan keskikastissa 29. / 73. Rassen ja Santerin kohtaloiksi koitui huono alkueräranking. Kupittaan tasoisissa kisoissa häntäpään sijoille jääminen tietää armottaa raudan -eiku- teräksen - eiku -titaaniin kovaa!! vastusta ensimmäiseen uloslyöntiotteluun. Molemmat pojjaat pihalle, Rasse Ruotsin Tiveniuksen isän kädestä ja Santeri kissa-hiiri leikiten Viron Priinitsin toimesta.
Naisten kisaan starttasi Kupittaan Satelliittihistorian paras kattaus: peräti 46 naista. Erittäin ilahduttavan osallistujamäärän lisäksi myös taso oli kisan kovin sen FIE-historiassa. Suomalaisittain tämä kulminoitui siihen, että Kockin siskosten viime vuoden kaksoisvoitto vaihtui sijoihin 9. ja 11.
Turkulaistain parhaiten veti Katariina "Kata" Kiijärvi 22. / 46., mukana olivat myös Ninnu Hyvönen 30. / 46 ja Elena Mattsson 41./46.
Sunnuntaina pidetyssä miesten joukkuekisassa päästiin taas tuulettamaan Suomen juniorimaajoukkueen ansiosta. Alexander Lahtinen HFM, Kasper Roslander HFM (nykyään Habda), Teemu Seeve TMÅF ja Johannes Pulkkinen TMÅF voittivat joukkuekilpailun. Suomalaisittain apina karkoitettiin siis lopullisesti Kupittaan selästä, sillä myös joukkuekisan voitto oli tähän asti mennyt ulkomaiseen osoitteeseen.

26.10.2010  20v Junioreiden kalpamiekkailun Euroopanmestaruuskilpailut, Lobnya, Moskova - henkilökohtainen kilpailu.
Kilpailu, johon kaikki syyskauden odotukset kohdistuivat. Henkilökohtaista menestystä en kauhesti osannut odottaa, tietysti toivoin. Joukkuekisasta sen sijaan odotin vähintään 8 parhaan joukkoon sijoittumista, niin hyviä olivat tiimin Teemu-Alex-Kassu antamat signaalit olleet.
Tulospalvelu toimi tahmeasti ja siinä vaiheessa kun sain Lenalta tekstarin "Teemu on 8-cupissa" olin vasta tietoinen hyvin menneistä alkueristä. Mitallin esteenä oli enää Tanskan von der Osten, tuttu kaveri ja voitettavissa. Tasainen ja alussa Teemun hallitsema ottelu kariutui kuulema muutamaan huonosti valmisteltuun hyökkäykseen. Voin vain kuvitella sen pettymyksen tunteen mikä Teemulla oli. Kuten Belfastissa 2009 kadettien MM-kisoissa, taas jäätiin yhden askeleen päähän menestyksestä.

29.10.2010 0v Junioreiden kalpamiekkailun Euroopanmestaruuskilpailut, Lobnya, Moskova - joukkue kilpailu.
Koska Teemua lukuunottamat joukkueen muut jäsenet olivat sijoittuneet vaatimattomasti, Suomen rankingin tulisi olemaan varsin haastava joukkuekisaa silmälläpitäen. Mutta olivathan pojat olleet pahoissa paikoissa jo pitkin kautta...Suuri päivä lössähti käsiin kun avasin koneen työpaikallani. Kisa oli suomalaisten osalta Moskovassa jo ohi, Unkarille oli hävitty selkein luvuin 45-30. Päivä ei siitä parantunut vaan Oslossa vastaantulija ollut Ruotsikin voitti poikamme ja sijoitukseksi jäi vaatimaton 11./15. Mitä tapahtui vuoden ehkä odotetuimmassa kilpailussa? Osaltaan asiaa taustoittaa mukana olleen joukkueen valmentajan Peeter Neliksen raportti:

" Poikien joukkuekisa ei mennyt odotusten mukaisesti. Ensimmäinen takaisku tuli rankingin mukana. Saatiin pahin mahdollinen. Vaikka olisi voitettu Unkari, seuraavaksi tulisi Italia. Pojilla ei ollut oikeasti ongelmia motivaation kanssa, taistelutahto keinui n. max 80% tasolla. Otteluiden edettäessä Unkari onnistui tasaisesti kasvattamaan pistoeroa ja siinä vaiheessa tarvittiin täyttä 100% tai enemmän. Alettin häviämään matseja teknisellä tasolla ja se ei tietenkin tarjonnut mahdollisuutta tehdä läpimurtoa. Häviö Ruotsille ei tässä kisassa merkinnyt mitään, samoin kun voitto Turkista viimeisessä ottelussa. Ne olivat tavalla treenimatseja sen jälkeen kun korkeammat toiveet oli menetetty.
Mielenkiintoinen paralleeli; Venäjän valmentajat pettyivät pahan kerran hävittyään 4-pääsystä Israelille. Venäjän juniori-maajoukkue oli just voittanut Venäjän aikuisten joukkuemestaruuden. Valmentajien mielestä sinne oli mennyt liika psyykkisiä ja fyysisiä resursseja. Samassa tilanteessa oli Suomen junioreiden maajoukkue, he voittivat Eestin seniorimestaruuden ja junioreiden PM-kisat. Saman juonen haluttiin jatkuvaan, mutta vauhti oli hiipunut."

Johtopäätös: Joukkuemenestyksen eteen tarvitaan hyvä rangking ja sopiva henkinen tauko edelliseen menestykseen, jotta taistelutahto saadaan 110%:iin.

29. - 31.10 2010 Miekkailuliiton II-Zorroleiri Parmaharjulla
Zorroleirin kanssa jouduttiin toisella kertaa kikkailemaan oikeastaan enemmän kuin ensiyrittämällä. Siirsin Zorroleirin lokakuulle, jotta se ei olisi ollut liian lähellä elokuussa olleiden seuraleirien kanssa. Siirto oli ehkä turha, sillä osanotto jäi samalle tasolle kuin ensiyrittämällä. Mutta ei se määrä vaan se laatu. Tiukka tiimimme piti sitten kivaa muidenkin edestä! Asiasta enemmän marraskuun postauksissa:
Zorroleiri päivä 1.
Zorroleiri päivä 2.

20.11.2010  alle 13v. ja alle 15v joukkueiden Syyskarnevaalit Turussa
Syksyset tunnelmat olivat lähinnä vitsi, kun kiinnitelin lumituiskussa kisan opaskylttejä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun rauta-aitaan sormet kohmeessa.
16 joukkueellista teräviä tenavia starttasi kisaviirit liehuen aina niin jännittävään joukkuekoitokseen. En nyt malta olla kertaamatta joukkueiden nimiä - mielestäni tämä nimeämispolitiikka pitäisi ehdottomasti saada myös aikuisten SM-kisoihin nykyisen tylsän seuranimi + numero nimeämisen tilalle!! Mukana olivat: KPT 13: SUKLAAPATUKAT, ESCRIMAS,SAIRAANOUDOT UFOT,HAUKKA HALLITUS, 11 PUUTARHATONTTUA, PORVOO CAPITALS ja KAUHUKAKARAT
KPT 15:FC PRO, SOSIAALISET SIISELIT, KIRPPU JA KUMPPANIT, VERAN ÄRRIMURRI KEKSIT, TERMINAATTORIT, SOVJETSKIJI HOBITI, HEDELMÄT, SUOMEN PINGVIINIEN RINTAMA ja lopuksi jostain ihmeen syystä oma suosikkini ODOTTOMATTOMAN MIEKKAILUN GAMEPLAYER'S...siis niin random, niin random...
Kisan kulkua hieman tiivistäen voidaan todeta, että tunnelma oli niin tiivis kuin vain kuusi miekkailualuetta perusjumppasaliin tungettuna voi teettää. Olosuhteet ja etenkin kisan johtaja (minä) huomioiden homma kuitenkin pelitti.
Mikä sinulla on 22 minuuttia aikaa Miekkailulliselle Korkeakulttuurille, tässä sinulle KAIKKIEN Syyskarnevaalijoukkueiden Huimat TalentOsion Esitykset!




20.11.2010 alle 20v juniorien kalpamiekkailun maailmancup-osakilpailu Bratislava
Euroopassa Maailmancup osakilpailujen osallistujamäärät antavat oikean kuvan lajin koosta. Bratislavassa starttasi 195 juniorimiekkailijaa. Tällä kertaa tulosseuranta jäi Syyskarnevaalien jalkoihin, mutta sain kisauutisia Teemun soittaessa Bratislavasta. Hän oli ollut tyytyväinen miekkailuunsa, valitettavasti vain 64-cupin vastustajalotossa vastaan tuli kisan voittanut Tsekin Richard Pokorny. Kuten myöhemmin Young Lionssissa mukana olleet tietävät, kyseessä on KOVIN MAHDOLLINEN vastustaja. Teemu roikkui kuitenkin matsissa mukana käsi-ja varvaspistoilla viime hetkiin asti. Noutaja kuitenkin tuli luvuin 13-15. Sijoitus 56. /195.

4.12.2010 Young Lions kalpamiekkailun maailmancup-osakilpailu Helsinki
Tämän vuoden Young Lionsista voisi ehkä sanoa, että se oli sarjaansa luokiteltuna Suomen kaikkien aikojen kovatasoisin kilpailu. Maailman top tenistä kahdeksan miekkailijaa otti osaa YL:iin. Kisapaikaksi jouduttiin pakon edessä ottamaan kotoisa Maunulan bunkkeri, koska alkuperäinen Latokartanon Urheiluhalli oli pantu remontin takia kiinni.
Mutta edes kaikkien aikojen innokkain FIE-valvoja kummallisine kisaanpuuttumisineen ei onnistunut sössimään Leijona-tiimin raudanlujalla rutiinilla läpiviemää kisaa.
Vuoden viimeisessä kv-koitoksessaan Teemu eteni rutiinimiekkailulla 32-cuppiin, jossa vastaan tuli maailmanlistan kakkonen,Tsekin Michal Cupr. Teemu miekkaili agressiiviset painaen pelin vastustajan päätyyn. Vaikka osasta hyökkäyksiä tulee omaan takkiin, useimmista syttyy oikea lamppu ja Teemu pysyy johdossa. Tilanteessa 14-13 tulee erätauko. Tauon jälkeen Teemu lopettaa prässin ja Cupr pääsee mukaan rytmiin, kaksi viimeistä pistoa Tsekille. Valitettavasti. Jälkeenpäin voi aina viisastella, että oli turha muuttaa taktiikkaa ja antaa Cuprille aikaa tehdä omat siirtonsa.
Rasmus etenee Teemun tavoin 32-cuppiin ja saa vastaansa USAn Jonathan Yerglerin. Jenkin tyyli on hämäävän helpon oloinen ja ilmeisesti Rasse lähtee otteluun hieman huolimattomasti, koska Yergl saa alkuun monta lahjapistoa Rassen kädestä, hänen oman etäisyysvirheensä takia. Kun Alexkin sekoilee johtonsa italialaisensa hyväksi ovat ovat kaikki Suomi-pojat pihalla lopputaistosta.

18.12.2010 Veteraanien Kalvan ja Floretin SM-kisat Helsingissä
Näistähän onkin jo kehuskelut ihan tarpeeksi :)

Arkeen kuului lisäksi tasaisen taulukon vauhdilla kuusi tuntia ryhmän vetoa ja opparien antoa viikossa, aivan liian paljon työaikana miekkailuun liittyvien sähköpostien, kisamateriaalin ja seura-asioiden hoitoa. Jokunen Miekkailuliiton hallitusasioihin liittyvä reissu Helsinkiin ja jopa viikonloppu liiton strategia-asioissa. Hassua sinänsä, mutta nämä oikeasti eniten arkeen vaikuttaneet miekkailumenot kuitataan näillä parilla rivillä.

Ja nyt, katseet vuoteen 2011, huomenna vedetään ekat treenin klo 10-12.

Suomen kalpajoukkue teki historiaa voittamalla Viron avoimen mestaruuden

Tallinnassa pidettiin lauantaina 2.10.2010 65. kerran Viron Avoimet Mestaruuskilpailut miesten henkilökohtaisessa sekä joukkuekalvassa.
Suomen joukkue Teemu Seeve (Turun Miekkailijat), Rasmus Mellanen (Turun Miekkailijat), Alexander Lahtinen (Helsingin Miekkailijat) ja Niko Vuorinen (Helsingin Miekkailijat) teki historiaa voittamalla ensimäisenä ei-virolaisena joukkueena mestaruuden joukkuekilpailussa.
Kilpailussa suomalaiset joutuivat tiukan paikan eteen heti toisessa ottelussaan Haapsalun En Garden ykkösjoukkuetta vastaan, jossa ottelun ratkaisu meni ankkuriosuudella jatkoajalle Suomen Niko Vuorisen (maailman listalla 225.) ja Viron Sten Priinitsin (maailman listalla sijalla 56. ) välillä. Niko oli riemastuttavasti vahvempi ja vei joukkueensa 8. parhaan joukkoon.
Jakossa suomalaiset saivat ottelutaktiikkansa ja -järjestyksensä pelaamaan kuin unelma ja semifinaalissa TALLINNA MÕÕK (Tallinnan Miekka) kaatui jo luvuin 45/36 ja finaalissa edes tuore Viron mestari Nikolai Novosjolov (maailmanlistan 23.) ei voinut pelastaa  Tallinnan Le Glaivea (Nikolai Novosjolov, Tõnis Rennu, Marno Allika, Sergei Melnikov) kun suomalaiset nykäisivät heti ottelun alussa 15-piston johdon ja voittivat Viron Avoimen Mestaruuden luvuin 45 - 28.
Suomen voittoa kirkastaa se, että joukkueessa miekkailevat Seeve, Mellanen ja Lahtinen ovat vielä juniori-ikäisiä. Kokoonpanossa olleet Seeve ja Lahtinen olivat kantavina voimina kun Suomen juniorimaajoukkue voitti viikko sitten Oslossa Pohjoismaisen mestaruuden  Kasper Roslanderin ja Verneri Vesterisen kanssa. Virossa saatu mestaruus nostaa odotuksia myös menestymiselle Turussa 16.-17.10 2010 pidettävän Kupittaa Tournamentin miesten henkilökohtaiseen- ja joukkuekilpailuun, jota kukaan suomalainen ei ole voittanut.
Lisäksi kolmen viikon kuluttua pidetään alle 20-vuotiaiden Euroopanmestaruuskilpailut Moskovassa, jossa Suomen juniorijoukkueella voi olla jopa mitallimahdollisuudet, jos joukkueen jäsenet saavat kohtuulliset lähtöpisteet henkilökohtaisen kisan rankingista.

Virallissii ja torellisii tuloksia; PM kisojen 2010 lehdistötiedotteet

Suomen Miekkailuliiton lehdistötiedote 26.9.2010, Oslo
LOISTAVIA TULOKSIA NUORTEN PM-KILPAILUISSA:LAHTINEN MIEKKAILI KAKSI PM-KULTAA 
Helsingin Miekkailijoita edustava Alexander Lahtinen miekkaili vakuuttavasti Oslossa käydyssä junioreiden PM-kilpailussa ja voitti jo toistamiseen alle 20v poikien kalvan PM-kultaa. Lahtinen ylsi mestaruuteen myös vuonna 2008 Tallinnassa. Matkalla finaaliin Lahtinen voitti mm. Turun Miekkailijoiden Teemu Seeve pistoin 15-10 ja Ruotsin Fredrik Johnssonin pistoin 15-7. Semifinaalivastustaja, Tanskan Fredrik von den Osten joutui hänkin tunnustamaan Lahtisen paremmakseen luvuin 15-7. Finaalissa Lahtinen miekkaili erittäin vahvasti ja voittolukema Tanskan Patrick Jörgensenistä kirjattiin 15-10.
Tyttöjen 20v kilpailussa monet ennakkosuosikit karsiutuivat loppuotteluista, mukaan lukien viime vuoden mestari, Suomen Catharina Kock. Vasta 16-vuotias Ester Bálint, Habda miekkaili upeasti sijalle 6. hävittyään neljännesfinaalissa vain niukasti Viron kokeneelle Erika Kirpulle 15-14. Michaela Kock vuorostaan sijoittui kilpailun 7. onnistuttuaan voittamaan isosiskonsa Catharinan jo 16 miekkailijan uloslyöntiottelussa. Neljännesvälierissä hän joutui tunnustamaan Ruotsin Jannette Karlsson paremmaksi luvuin 15-10. Kilpailun voitti yllättäen Viron Katrina Lehis.

Joukkuekilpailussa Suomen poikien joukkue oli aivan omaa luokkaansa. Pojat voittivat kaikki joukkueottelunsa selvin lukemin. Kilpailun toiseksi sijoittunut Tanskan joukkue kaatui luvuin 45-34. Suomen joukkue, jossa miekkailijat Alexander Lahtinen, Teemu Seeve, Kasper Roslander ja Verneri Vesterinen uusi viimevuotisen Suomen kultamitalin.
Tyttöjen Suomen joukkue, Catharina ja Michaela Kock, Carolina Fusoni ja Anna Bálint, taistelivat myös upeasti hopealle. Ratkaisevassa ottelussa joukkue hävisi niukasti Virolle 45-41.
Nuorten syksyn päätavoite on lokakuun lopussa Moskovassa miekkailtavat nuorten EM-kilpailut.

 PM-TULOKSET:
Pojat 20v:
1. Alexander Lahtinen, FIN
2. Patrick Jörgensen, DAN
3. Dimitsri Valiulin, EST ja Fredrik von den Osten, DEN
5. Margo Lehis, EST
6. Stian Herbern, NOR
7. Fredrik Johnsson, SWE
8. Roberto Cruz, SWE

turkulaiset:
11. Teemu Seeve
36. Rasmus Mellanen
46. Santeri Kirjonen
62. Karri Anttila

Tytöt 20v:
1. Katrina Lehis, EST
2. Erika Kirpu, EST
3. Margaretha Baeklund SWE ja Janette Karlsson SWE
5. Julia Beljajeva, EST
6. Ester Bálint, FIN
7. Michaela Kock, FIN
8. Victoria Lejon, SWE

 Pojat 20v joukkue:
1.    Suomi (Alexander Lahtinen, Teemu Seeve, Kasper Roslander ja Verneri Vesterinen)
2.    Tanska
3.    Viro

Tytöt 20v joukkue:
1.    Viro
2.    Suomi (Anna Bálint,  Carolina Fusoni, Catharina ja Michaela Kock)
3.    Ruotsi
________________________________________________________
Suomen Miekkailuliiton lehdistötiedote 27.9.2010, Oslo

NUORTEN PM-KILPAILUISSA MITALI MYÖS NUOREMMASSA SARJASSA:ANNA SALMINEN MIEKKAILI PM-PRONSSIA
Oslossa käydyt kalpamiekkailun nuorten PM-kilpailut jatkuivat alle 17v sarjoilla. Helsingin Habda-seuraa edustava Anna Salminen miekkaili hienosti tyttöjen sarjan pronssille. Vasta 15-vuotias lupaava nuori miekkailija voitti matkalla finaaliin mm. viime vuoden voittajan Suomen Ester Bálintin luvuin 15-12.  Neljännesvälierässä Salminen joutui taipumaan Norjan Elisabeth Lindille luvuin 15-9. Kilpailun voitti Viron Katrina Lehis, joka myös yllätti voittamalla tyttöjen 20v sarjan.
Poikien 17v sarjassa parhaasta suomalaistuloksesta vastasi Espoon Miekkailijoiden Ivar Lönnberg sijoittumalla kilpailun 6. Kilpailun voitti Viron Peeter Turnau. 

 PM-TULOKSET:

Tytöt 17v:
1. Katrina Lehis, EST
2. Elisabeth Lind NOR
3. Anna Salminen FIN ja Veronika Zuikova EST
5. Elena Koit ETS
6. Emelie Mumm SWE
7. Evelina Sösa EST
8. Julie Bendixen DAN

Pojat 17v:
1. Peeter Turnau EST
2. Christian Jauernik DAN
3. Lukas Egerts-Skaarnes SWE ja Jonas Lund NOR
5. Renee Alliksaar EST
6. Ivar Lönnberg FIN
7. Oskar Nygård SWE
8. Jakob Willemo SWE

turkulaiset:
27. Santeri Kirjonen (hävisi voittaneelle Turnaulle 15-10)
37. Karri Anttila
58. Santeri Anttila

Kesän miekkailuleiriputki on avattu

Suomen maajoukkuejunnut oululaisella Paulus Tokolalla vahvistettuna kävivät teroittamassa kalpojaan Viron parhaimmiston kanssa Haapsalussa. 28.6. - 2.7.

Teemu Teronpoika Seeve on pitänyt alkukesän peruskuntokaudella kätensä visusti irti miekankahvasta, mikä on oikein tervettä, jotta pää saa ansaittua lepoa tiukan miekkailukauden jälkeen. Virossa leireillä on sen verran tiukempi tahti kuin kotosuomessa, että lajiharjoitusspurtti kesken kesän pääsi vähän yllättämään. Miekkailu meni sananmukaisesti "iholle" ja leirin tiivis vapaamiekkailutahti kuori nahkan sekä Teemun asekädestä, että takajalan päkiästä.
Tästäpä vinkki kaikille nuorukaisille, jotka osallistuvat miekkailuleireille: ottakaa aina mukaan esim. Compeed rakkolaastaria tai tekoihoa vakavampien hiertymien varalle. Lisäksi; älä ikinä lähde leirille upouusilla tossuilla, vaan "aja ne sisään" ennen intensiivistä harjoitusrupeamaa.

Leirin päätteeksi jengi osallistui Tallinnassa pidettyyn Eesti karikavõistlused -kilpailuun. Paulusta (6. sija, hyvä Paulus!!)  lukuunottamatta porukka ei saanut kummempia tuloksia aikaan, sillä vaikka osallistujia oli vain 34, vastustajat olivat sitäkin kovempia.. 

Mm. kisan voittanut Pekingin Olympiakävijä Nikolai  NOVOSJOLOV on FIE ranking 22. ja toiseksi tullut Sten PRIINITS   40.
Teemu sinnitteli vastustajansa Elmar Azizovin kanssa, mutta virolaisen käsi käybi paremmin. Seeve suihkuun luvuin 15-12. Kotona tehdyn ristikuulustelun perusteella turpakeikan syyt oli olemattoman päkiänahan lisäksi tekniikkafiiliksen puuttuminen. Ottelumotivaatiokin taisi olla vähän kesannolla :)
KUVASSA: Eesti vehklejate head nädalalõppu jätkas Nikolai Novosjolov.  foto: Raigo Pajula.


TULOKSET löytyvät Viron miekkailuliiton sivuilta

Tässä lopuksi vielä näytille lista leirikuluista jos aihe kiinnostaa. Virossa leireily on vielä suhteellisen halpaa puuhaa.

Juna Tku-Hki		17,00 €
Laiva meno - paluu		57,10 €
Tallinna, elintarvikkeet		6,58 €
Tallinna, taksi bussiasemalle		5,88 €
Bussi Tallinna-Haapsalu		4,47 €
Haapsalu, ruoka		6,00 €
Haapsalu, vesi, elintarvikkeet		0,86 €
Haapsalu,urheiluteippi hiertymiin		2,62 €
Haapsalu, vesi, elintarvikkeet		1,82 €
Haapsalu, vesi,elintarvikkeet		6,01 €
Haapsalu, haavalaastari hiertymään		0,94 €
Haapsalu, vesi, elintarvikkeet		3,05 €
Bussi Haapsalu - Tallinna		5,75 €
Tallinna Eesti Karikavoistlused, taksi hotellin		6,39 €
Tallinna, Eesti Karikavoistlused, hotelli		60,01 €
Tallinna, Eesti Karikavoistlused, ruoka		11,50 €
Tallinna, Eesti Karikavoistlused osallistumismaksu		4,80 €
Tallinna, Eesti Karikavoistlused, elintarvikkeet		3,69 €
Tallinna, Eesti Karikavoistlused, ruoka		2,62 €
Tallinna, Haapsalu, juna Hki - Tku		17,20 €
Leirimaksu, noin		110,00 €
Yhteensä		334,29 €

Seuraavaksi Teemu suuntaa perinteiselle Tuksin leirille Viroon heinäkuun lopussa. Luvassa taitaakin tänä vuonna olla peräti kolmen viikon rupeama, joka huipentuu Valge Dam-kisaan Haapsalussa 14.8.
Eikä tässä vielä kaikki: Heti kun pyykit kolmen viikon ajalta on pesty ja hiki pyyhitty otsalta, tarjolla olisi Miekkailuliiton järjestämä viikonloppuleiri 21-22.8.2010 Solvallan Urheiluopistolla Espoossa. Notta leiriä pukkaa!!!

Teemu Seeve Hesarissa

Harvinaista mediaherkkua miekkailusta valtakunnan ykköslehdessä 27.9.2009.

Miekkailukuvia MC Luxemburgista

Muutama kuva Luxemburgin juniori MCstä 13.9.2009
Lisää kuvia Coupe du monde juniors Epée, Luxembourg 2009

Retro juttu: Teemu on Euroopan mestari

Muistinpa, että kuka vanhoja muistelee, se helpolla pääsee, joten cut-and-pastasin liiton sivulta oman haamukirjailuni jutusta, jonka sanat pistin Teemun suuhun hänen voitettuaan alle 17-vuotiaiden Euroopan Mestaruuden. Pieniä asiavirheitä ja rankasta kieli poskesta-tyylistä huolimatta, tämä on edelleen hyvin opettavainen tarina kaikille junnumiekkailijoille. Matsit pitää lukea niin hyvin, että ne voi kuvailla jälkikäteen vaikka paremman puutteessa omalle faijalleen.

Kadettien EM-kisat Rovigossa 5.3. 2008

Kisapaikkana oli Rovigon entinen sokeritehdas CenSer. Miekkailu tapahtui eri saleissa, kahdessa kerroksessa alueita oli yhteensä 14, lisäksi lämmittelyä varten oli pohjakerroksessa 4 aluetta.
Alkuerät ja cupin alkuvaihe pidettiin ykkös- ja kakkoskerroksen "karsintasaleissa". 32 Cuppeja varten oli 2.kerroksessa värialuesali, jossa olivat vihreä, punainen, keltainen ja sininen alue. Värisalin laitteissa näkyivät ledeillä miekkailijoiden nimet ja tietysti normaali ottelutilanne. Finaalia varten oli vielä oma salinsa ykköskerroksessa, jossa oli korotettu finaalialue ja hullut laitteet. (toim. huom. ihan normaalit mannermaiset tulostaulut, niitä vaan ei näe Suomessa = kalliit)

Ilmoittauminen ei ollut ihan helppoa, sillä vastaanotossa kukaan ei osannut englantia. Riittävän huitomisen jälkeen saimme kuitenkin ilmoitettua itsemme kisaan.

Alkuerissä hävisin ekan matsini puolalaista Pacekia vastaan. Kaikki oli ihan jees ja johdin jo 4-3 mutta polski tasoitti ja otti vikan vastaflessillä. Toiseksi tuli vastaan suoralla kahvalla otellut saksalainen Bodoczi jonka flessasin kolme kertaa pihalle ja otin seuraavat kaksi varpaasta, voitin 5-1. Kolmas kaveri oli tanskalainen Robl, jonka piti olla erän toiseksi helpoin. Sain pari pistoa sivucupeella mutta jotenkin kaveri onnistui aina sähläämään matsin tasoihin. Ottelu meni jatkoajalle tilanteessa 4-4 ja sain edun. Painostin kaverin päätyyn ja valmistelin hyökkäystä rintaan kättä pommittamalla ja osuin vähän vahingossa ranteeseen. Tuomari huomasi lampun palavan vasta kun olin jo päättänyt hyökkäyksen rintaan. Matsi mulle 5-4.

Tanskalaisen jälkeen tuli vastaan kova ranskalainen Fonson. Olin katsellut hänen matsejaan ja huomannut että että kaveri otti melko usein hyökkäykset vastaan syvällä kvartilla. Kvartin välttääkseni yritin alussa tulla läpi alalinjasta oktaavin kautta, josta sainkin yhden piston. Toinen tuli läpi kvartin yli flessaamalla, yhden sain varpaasta, yhden käteen vastaan ja yhden tuplan Fonsonin omasta hyökkäyksestä. Voitin 5-2.

Tokavika poulevastustaja oli Makedonian Isaylovski. Ottelua ehkä vähän kuvaa yksi hyökkäys, jonka aloitin oktaavisidontana, pisto valui olkapäästä yli, no, ei se mitään, jatkan remisillä, mutta sekin meni ohi. Damn. Pakitan vielä samaan tempoon ja yritän heti cupeella käteen -ohi- ei kun flessi perään -ohi- kerran vielä remise kuokkimalla ja johan osui. Kaiken tämän sähläyksen aikana kaveri ei siis osunut minuun. Voitin 5-0.
Vikana oli espanjalainen banaanikaveri Casado. Hän yritti koko ajan kalastaa varvaspistoa ja sainkin yhden nätin osuman ranteeseen kesken varvastelun. Matsi oli helppoa suoraa miekkailua, voitin 5-2.

Tulosten odotteluvaihe oli aika sekavaa italialaistameininkiä, mutta sain jotenkin selville missä eka 64 cupin matsini oli. Rankingissä olin 4. alkueräkierroksen jälkeen.

Cuppia varten piti siirtyä eri saliin ja alueelle 2. Tuomarilla ei kuitenkaan ollut otteluni lappua ja paikalle alkoi jo kokoontua säilämiekkailjoita. Aloin vähän hermostua, että olin väärässä paikassa ja olin jo lähdössä etsimään aluettani kun tuomari viimein ilmoitti että olinkin oikeassa paikassa.

Vastaan tuli ukrainalainen Krasnyansky. Tiesin että kaveri oli voitettavissa ja pääsinkin helpon tuntuisesti johtoon, mutta jotenkin höntyilin etuni ja toisen erän jälkeen johdin vain yhdellä pistolla. Päätin ryhdistäytyä, annoin kaverin kolmannessa erässä tulla vapaasti päin, otin terän rauhassa kiinni ja pistin. Voitin 15-10.

32-cupissa kaikki ottelut olisi pitänyt olla värialuesalissa, mutta kilpailut olivat niin paljon myöhässä, että ottelu jaettiin tavallisiin saleihin. Vastaan tuli sama puolalainen, jonka voitin 2007 Serbian EMssä 32-cupissa. Aika sattuma. Eka erä oli tasainen, 6-5 koitin katsella onko kaveri oppinut jotain pahaa juttua vuoden aikana. Totesin että kaveri miekkaili edelleen aika kyttäämällä. Peeter sanoi että voin pistää vauhtia matsiin ja olin itsekin jo huomannut flessatessani, että kaveri ei ollut mikään hyvä puolustaja. Ajoin hänet päätyyn ja sain päätettyä muutamia degagee-hyökkäyksiäni aika helposti eri paikkoihin. Ottelu oikeastaan ratkesi siihen, voitin 15-10.

16-cuppia varten kilpailijoiden piti mennä erilliseen odotushuoneeseen, mutta koska en tiennyt että sellaiseen piti mennä, kävin vähän ulkona hengailemassa ja kuuntelemassa musaa. Palatessani kaikki etsivät minua ja tuli vähän kiire saada aseet tarkastukseen ja ehtiä alueelle…

Sinisellä alueella odoti italialainen Bruttini, joka pudotti edellisessä matsissa sairaan hyvän unkarilaisen File'en. Olin oikeastaan odottanut unkarilaista vastustajaksi, koska hän oli pärjännyt hyvin junioritason maailman cupeissa, joten oli vähän yllätys, että vastaan tulikin italialainen. (toim. huom: unkarilainen File oli mm. Alpe Adria 2007 juniorien MCssä 13. italialainen Bruttini 26. ja valitettavasti Teemu oli oikeassa unkarilaisen vaarallisuudesta -File voitti Teemun myöhemmin 2008 Sisiliassa pidetyissa MM-kisoissa heti 64 cupissa... )

Olin jo aika tyytyväinen, kun olin päässyt jo niin pitkälle ja koska vastus tuntui aika kovalta, en ollut enää kovin toiveikas voitostani. Alex oli kuitenkin katsonut Bruttinin matsia ja tiesi että kaveri enempi vaan venaa ja pistää vastaan, joten ajattelin että ehkä kaveri on vähän huonompi hyökkäämään ja päätin kytätä itsekin. Annoin italialaiselle ottelun otteen haltuun, mutta hän saikin pistoja omista semihyvistä hyökkäyksistään. Etenimme italialaisen johtaessa ja ekan erän jälkeen Peeter kehoitti hakemaan vahvemmin omia pistoja. Yritin saada liikkeen haltuuni mutta matsi meni kuitenkin kaavalla Bruttini johtaa kahdella, saan tasoihin, Bruttini menee taas kahden piston johtoon jne. Pikku hiljaa ottelu kuitenkin tasoittui niin, että kaveri sai kuitattua vaan yhden piston johdon ja tilanteessa 12-12 alkoin ekaa kertaa uskomaan, että ottelunhan voi voittaa. Päätin että enää italialainen ei saa omaa pistoa. Keskityin tekemään hyökkäyksen samalla tavalla miten olin saanut tasoittavat (toim. huom! erittäin tärkeä havainto! Voi tunuta itsestään selvältä, mutta jostain syystä miekkailija harvoin tajuaa jatkaa hyvin toiminutta teemaa tappiin asti) ja sain ekaa kertaa johdon 13-12 aikaiseksi.Sitten tein tyhmän flessin, ottelu 13-13. Taas alusta - painostin oman aloitteen ja sain tehtyä pisteen omalla hyökkäykselläni. Lisää vaan painostusta, italialainen tuli liikkeeseen mukaan ja sain kalastettua siistin voittopiston varpaasta. 15-13! Oli aika hyvä fiilis.

8 cuppia varten juttelimme Peeterin kanssa mitä teemme seuraavaksi vastaan tulevan unkarilaisen Gyoryin kanssa. Kaveri on sairaan pitkä suoralla kahvalla otteleva vasuri, joka oli tiputtanut 32 cupissa Norjan Milakin 15-10 ja 16 cupissa ehkä kisan etukäteen parhaan Italialaisen Bino Gabrielin 15-9 (toim. huom. Bino oli Budapestin Coupe de Heraclesissa 2008 sijalla 8. mutta Gyorgyi löytyi vasta sijalta 120.). Peetrin idea oli pitää oma unkarilaisen korkeaa sixtiä vastaan oma korkea sixti ja pistää sen kautta vastaan. Kun taktiikka oli pohdittu, taas ulos keskittymään ja biisi soimaan.

Jotenkin tällä kertaa tuli sitten ihan oikeasti kiire, kun Kassu juoksi ulos ja sanoi että mun pitää mennä heti alueelle. Onneks ei sentään tullut korttia.
Alussa tuli pari pistoa tasatahtiin ja yritin pitää yläsiksitaktiikasta kiinni. Kaveri tuli kuitenkin läpi omilla hyökkäyksillään ja törmäsi kerran ihan päinkin ilman että sai varoitusta.
Unkarilainen pääsi jotain 5-2 johtoon joten mun oli pakko aloittaa oman piston hakeminen. Aloin pikkuhiljaa saamaan pistoja omalla ja vastaflessillä sikstin ja tuplasiksitin kautta. En muista ottelua ihan tarkkaan mutta jossain 10 piston tienoilla pääsin ekan kerran parin pisteen johtoon. Yritin pitää aloitteen hallussani vaikka unkarilainen painosti sikana, hain omaa hyökkäystä tai vain hyökkäsin hyökkäystä vastaan. Ottelun vika pisto tuli tuplana vastaflessillä. Oli niin hyvä fiilis.

Semeihin oli kauheesti aikaa - puolitoista tuntia, mutta jostain syystä sekä Peeter että Kim sanoivat, että en saa mennä minnekään. Outoa. No, odottelin ryhdikkäästi paikoillani ja kuuntelin musaa, aseetkin olivat jossain tarkastuksessa, joten niillekään ei voinut tehdä mitään.

(Suomen FIE-tuomarina EMssä toiminut Kim Lindberg avasi jälkeenpäin mitä "Peeter ja Kimi eivät päästäneet silmistään" tarkoitti XD. "Tuomarinuvosto oli jo antanut kaksi huomautusta Suomen delegaation johdolle Teemun poistumisesta callingroomista. Tämä siis ennen tab 16. Tuomarin noutaessa sankariamme callroomista tab 16 haluaa sankari tuulitukka poistua saattueesta veskiin!!! Miekkailija, jolla on jo KAKSI huomautusta alla, lähtee ominpäin vessaan; jättää tuomarin, kanssavastustajan, saattajat, katselijat odottamaan... Eipä löytynyt sääntökohdasta klausulia, joka sen olisi kieltänyt. Vaatii todella kylmähermoisuutta. Tuomarikolleegani ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa kylmähermoisuutta, eikä uskonut silmiään. Tästä asiasta sain kuulla useasti koko loppuviikon. Istuin siis koko loppuajan Teemun vieressä ja katsoin, että kaikki meni niinkuin piti. ( Sain tiedon vasta tässävaiheessa Peeteriltä, että Teemua oli jo kaksi kertaa varoitettu 10 min callroom säännöstä t.86.5. ( Normaalisti yksi varotus ja kilpailuista pois sulkeminen.)

Semeissä vastaan tuli alkuerässä ollut ranskalainen Fonson. Kaveri oli just voittanut jonkun tosi ison kadettikisan Ranskassa ja oli yleisön ennakkosuosikki. Yritin aloittaa matsin puhtaalta pöydältä vaikka olin voittanut alkuerämatsin aika selvästi. Ranskalainen painosti mutta huomasin pian jo johtavani 5-1. Jotenkin matsissa ei ollut enää mitään paineita vaan pystyin keskittymään ihan vaan ottelemiseen, en kauheasti funtsinut mihin pistäisin, mutta matsissa vaan tuntui onnistuvan melkein kaikki mitä vaan tein. En jotenkin voinut edes kuvitella häviäväni. Voitin 15-10. Jälkeenpäin Peeter sanoi, että monet pistot tulivat ihan vaan stoppareilla kättä ojentamalla ja vika flikki napsahti ranskalaisen käteen niin, että Fonson ei ehtinyt edes reagoida mistä se tuli.

Finaaliottelu olikin sitten jo enempi työvoitto Sveitsin Harry Potterista - siis Cleninistä. Tilanteet päättyivät usein lähitaisteluun ja niissä olin vähän parempi. Clenin oli tosi urheilullinen ja reilu kaveri, hän tuli heti matsin jälkeen onnittelemaan ja myöhemmin vielä palautti mun aseeni, joka oli vahingossa joutunut finaalialueelta hänen kassiinsa.


Lopuksi tietysti: katso video: mikä on hauskaa, niin tarkkaileppa Teemun tapaa nyhtää kenkäänsä ja katso sitten edellinen MC-voittovideo...

Näin voitettiin Suomen ensimmäinen MC-osakilpailu

Historiallisia videohetkiä X Challenge Dr. E. Gretsch Luxembourg 13.09.2009 Junior Epée M Individuelle A -kilpailun kulusta kohti Teemu Seeven Suomeen tuomaa ensimmäistä miekkailun MC-osakilpailuvoittoa.

Videossa ei ole vastustajien nimiä, joten tässä voittojen ottelujärjestys
16-cupissa Saksan Falk Spautz 15-13
8-cupissa Kanadan Christophe Lavoie 15-14
4-cupissa Saksan Benjamin Cremer 15-12
Finaalissa Kanadan Pascal Heidecer 15-13



Kilpailun 32-Cup-taulukko löytyy täältä

Kyllä suomalainenkin osaa voittaa kuin ruotsalainen!

Sain pari tuntia sitten iloisia uutisia Luxemburgista! Teemu voitti juniorien maailmancupin osakilpailun!
Viime kausi meni miten meni, Euroopan mestarin raskas mantteli painoi ja henkinen kasvu pakkovoittamisen paineessa vaati veronsa. Urheilijan usko oli kovilla, kun miekkailu ei kulkenutkaan kuin silkkiä vaan.
Hieman valoa putken päässä näkyi kadettien maailmamestaruuskisoissa, joissa hurmos aika ajoin löytyi, tuloksena kelpo seitesmäs sija maailman valioden joukossa.

Pikaisen puhelun perusteella en vielä tiedä yksityiskohdista muuta, kuin että onneksi en itse ollut katsomossa. Voipi olla että olisi henki loppunut.
Hyvän alkuerän jälkeen (4/5 voittoa) Teemu pääsi suoraan 32 cuppiin ja vastaan tuli slovakialainen Golobic (mc-pisteissä 69.). Voitto irtosi, mutta vasta viimeisellä pistolla 15-14. Apina saatiin kuitenkin ravistettua selästä; uran ensimmäinen voitto toisen cup-kierroksen ottelussa juniorien MC:ssä oli tosiasia!!
16-cupissa vastaan asettui Saksan Spautz (mc-pisteissä 85.) Ottelu alkoi Teemun täydellisessä hallinnassa tilanteeseen 11-4. Tavarat pantiin jo henkisesti kassiin seuraava ottelua varten ja saksalainen pääsi mukaan otteluun. 11-5- 11-6. 11-7 ... jo 11-10 tilanteeseen mentiin, ennen kuin Teemu sai taas tilanteen kontrolliin ja ottelun päätökseen 15-13.
Kahdeksan cupissa kanssallisuuskysymyksen oikea vastaus on: Känädä! Monsieur Christophe Lavoie löytyy mc-listalta vasta sijalta 157. - mikä voi johtua pienestä välimatkasta Euroopan kilpakenttille, Atlantin yli ei varmaan lennellä joka MC-kisaan. Ottelu meni Teemun hienoisessa hallinnassa ja tilanteessa 14-10 saattoi jo pieni, mutta laadukas suomalaisyleisökin tuudittautua semifinaalitunnelmiin. Mutta ei. Seeve päättää ottaa showsta kaiken irti (siis jos olisin ollut paikalla, niin viimeistää tässä kohtaa olisi tullut asiaa alusvaateosastolle). Johto sössitään tasatilanteeseen 14-14, onneksi voitto rypistetään kotiin.

Ottelu Teemu vs. Lavoie alkumetreillä

Monsieur Benjamin Cremer GER ja monsieur Teemu Seeve FIN pondiumilla valmiina taistoon pääsystä finaaliin

Seuraava saksalainen kehiin ja semifinaalivastustajaksi tulee herra Cremer (jun. MM 20. mc-25. sijalla). Tällä kertaa mentiin kieli keskellä suuta koko tasainen ottelu ja voitto kotiin 15-12.
Finaalissa vastaa tuli "miekkailuleiriltä tuttu", toinen kanadalainen Pascal Heidecer, joka voitetaan jo muutaman pisteen pienellä, mutta tarpeellisella hajuraolla, koska kannustusjoukkujen diapamit olivat jo käyneet vähiin. Voitto 15-13.

Hyvä poika, sitä pitää vaan uskoa ja jaksaa asiaansa.

Tätä postausta on editoitu 23.9. (mm. tuloksissa oli virheitä ja kuvat saatiin käyttöön myöhemmin)

Katso YouTube VIDEO

Katso myös: Kilpailun cup-taulukko jossa 32 parasta

Mitä SINÄ kirjoitit oppitunnin pitämisestä 17-vuotiaana?

Poikani on Euroopan Mestari, vain alle 17v. sarjassa mutta kuitenkin - ja se on ihan minun vikani

Tämä pieni taustatieto Tiedoksi Sinulle joka "piirien" ulkopuolelta tähän blogiin surffasit.
Teemu muutti viikko sitten Helsinkiin. Surullistahan se on mutta miekkailun kannalta vältämätöntä. Isi ikävöi jo sotkupetteriään..
Viime kauden MM -tulos: 7. /103 kansainvälisesti tähän asti eniten nuoria keränneeseen MM koitokseen piti yllä tuntumaa siitä, että "raaka-aineessa" on potentiaalia, mutta - tottakai, myös kehittämisen varaa.
Kotona Turussa koimme Teemun kanssa normaalit "isi tietää kaiken 10-v" vaiheesta "isi ei tiedä mitään 15-v" ja sitten "isi olikin ihan fiksu 17-v" -ikään. Rankkaa mutta lopulta lohduttavaa.

Peeter vie soihtua eteenpäin ja olen kiitollinen hänen "yhteinen asiahan tämä on" (suora lainaus) asenteelleen. Hehee - hän voikin ehkä saada jotain vaikutteita seuraavasta...tosin voi tuntua tutulta?

MUTTA - OLETTEKIN JO ODOTTANEEN- K-17 OPPITUNTIOHJEET!
-kirjoittanut Teemu Seeve (basic fencing lesson by Teemu - rankkaa tekstiä luvassa...ja vinoilut minulle jos siltä tuntuu, koska katsoin tekstin julkaisukelpoiseksi )

- kas vain - juttu jää kesken, mutta ehkä oppitunnin rakenne yhteen (1) postaukseen olisikin ollut aika haastava tehtävä....

Perusteita miekkailuoppitunnin antoon

Alkusanat

Tämän tekstin on kirjoittanut 17-vuotias miekkailija, joten lue tekstiä kriittisesti ja poimi ne asiat, mitkä Sinä itse koet oleellisiksi. Tekstissä esiintyvät asiat eivät siis ole täydellisiä faktoja miekkailuoppitunnin annosta, vaan erään urheilijan näkemyksiä, jotka eivät vielä ole aivan virheettömiä.
Oppini ovat suurimmaksi osaksi peräisin isältäni Tero Hakkaraiselta (lat.huom. THÄNKS!) ja Peeter Nelikseltä ja opastamani tavat miekkailuoppitunnin antoon ovat alunperin heidän oppejaan, joten kaikki kunnia heille. Lisäksi olen saanut valmennusta Risto Kaskelta. Tekstin tarkoitus on edistää miekkailuvalmennusta, eikä loukata ketään valmentajaa jakamalla tämän oppimateriaalia.

Oppitunnin perusrakenne

Itse antamissani ja saamissani oppitunneissa on noudetattu yleensä aina samantyyppistä järjestystä sovittujen harjoitteiden tekemisessä. Tämä oppitunnin rakenne on luultavasti erittäin yleinen.
Oppitunti on hyvä aloittaa aivan yksinkertaisimmistä elementeistä, suorista pistoista ja vältöistä. Siitä edelleen voidaan siirtyä erinäisiin sidonta ja väistöharjoitteisiin, mutta alussa edelleen yksinkertaisina, liikeradan puhtaus tärkeämpää kuin nopeus.
(Lat. huom. erittäin tärkeä oikea tapa aloittaa opptitunti)
Siitä edelleen noin oppitunnin ensimmäisen neljänneksen jälkeen voidaan siirtyä haastavampiin harjoitteisiin. Kun ollaan mahdollisesti korjattu oppilaan peruslinjat ja muut virheet voidaan joissakin harjoituksissa kiinnittää erityistä huomiota liikkeen tai liikesarjan suoritusnopeuteen, mutta pitää muistaa oppituntien tekemisen pääsyy eli suoritustekniikan kehitys, eli liikkeiden ei tule kuitenkaan haitata millään tavalla oppilaan miekkailutekniikkaa.
Koska oppitunti on kuitenkin vasta alkupuolella, tulee tässä vaiheessa harjoitteiden olla enemmänkin teknisesti haastavia, kuin fyysisesti rasittavia. (Lat. Huom. joskus vain käy niin, että perusjutut ovat jo liian vaativia, joten oppilasta pitää "palkita" fyysisellä suorituksella että jotta opparista ei jää "hypistelyn" maku.)

Noin puolessa välissä oppituntia näiden teknisesti haastavien harjoitteiden jälkeen, kun oppilaan terähallinta on herännyt voidaan joko jatkaa näitä tekniikkaa parhaiten kehittäviä teknisesti vaikeita harjoitteita tai vaihtaa harjoitteiden tyyppi erilaisiin ”kikkapistoihin”, liikesarjoihin, jotka ovat kohtuullisen haastavia, mutta ovat sellaisenaan käyttökelpoisia ottelussa. Näitä ei tarvitse kuitenkaan harjoitella joka oppitunnilla, koska oppituntien päätarkoitus on kehittää oppilaan perustekniikkaa, ja pitemmän päälle oppilaan tulisi kyetä itse soveltamaan liikkeitä ja näin keksiä itse hänelle parhaiten sopivat kikat. Oppitunnin viimeisen kolmanneksen alkupuoliskoon tulisi mielestäni sovittaa fyysisesti raskaimmat harjoitteet, kuten pitkät ja nopeat hyökkäykset. Nämä tulee tehdä vasta oppitunnin loppupuolella siksi, koska väsyneenä oppilaan on vaikea harjoitella suoritustekniikkaa. Oppitunti on hyvä päättää samantyyppisiin perusharjoitteisiin, kuin miten aloitettiin, esimerkiksi siksi, että oppilas huomaa fiiliksen eron oppitunnin lopussa alkuun nähden, mikä motivoi oppilaan harjoittelua.

Oppitunnin osa-alueet

Miekkailutekniikkaan kuuluu kaksi pääosa-aluetta. Toinen on suoritustekniikka. Sen harjoitteluun kuuluvat on edellisessä kappaleessa puhumani ns. sovitut liikkeet ja liikesarjat; valmentaja kertoo oppilaalleen etukäteen, minkä fraasin oppilaan tulee tehdä (frase= 'sarja' italiaksi, miekkailuterminä tarkoittaa jotakin liikesarjaa, jolla on alku ja loppu). fraasin pituudessa on tärkeää huomioda oppilaan muisti - hassua mutta käytännössä todettua - Tällöin pystytään tekemään haastavampiakin harjoitteita ja liikeratojen puhtauteen voidaan keskittyä paremmin.
Fraasiharjoittelu voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen, valmentajan aloitteesta ja oppilaan aloitteesta tehtyihin fraaseihin. Toinen pääosa-alue on regointi, miten nopeasti ja millä tavoin miekkailija reagoi missäkin tilanteessa, jossa edelleen on kahdenlaisia harjoittelutapoja, sovittujen harjoitteiden sisäisiä ja ulkoisia. Sovittujen harjoitteiden sisäisissä reaktioharjoitteissa valmentaja ei annakkaan valmennettavan pistää sovitulla tavalla, ja valmennettavan on tehtävä pisto tilanteen määrämällä tavalla. Esimerkki: On sovittu, että oppilas tekee suoran askelsyöksyn. Juuri ennen pistoa opettaja väistää tämän kontrasiksillä, vaikka tätä ei ollut sovittu. Oppilaan tulee jokatapauksessa päättää jokainen harjoite pistoon, ja hän päättää tämän harjoitteen välttämällä väistön ja tekemällä remisen rintaan. (remise = ’hyvitys, pidennys’ ranskaksi, miekkailuterminä tarkoittaa jatkohyökkäystä).

Näitä harjoitteita ei kuitenkaan tule kovin usein lisätä sovittuihin fraaseihin, koska tällöin oppilas usein alkaa odottaa näitä yllätyksiä eikä pysty enää keskittymään täyspainoisesti sovittuun fraasiin. (hyvä pointti - pitää olla aika kokenut opettaja-oppilas-suhde että näin pitkälle päästään :D) Harjoitteiden ulkoiset reaktioharjoitteet ovat sovittujen harjoitteiden välissä tehdyt oppilaan reaktioihin perustuvia harjoitteita. Jotta näitä pystytään tekemään, on opettajan antamien signaalien oltava erittäin selkeät.

A) Esimerkki hyvin toteutetusta reaktioharjoitteesta: Oppilas oli juuri tehnyt sovitun harjoitteen, suoran askelsyöksyn, jonka signaali oli opettajan linjan avaaminen eli terän syrjään siirtäminen. Oppilas odottaa opettajan signaalin antamista, eli terän syrjään siirtämistä, mutta tätä ei tulekaan, vaan opettaja tulee kontrasikst-sidonnalla hyökkäykseen, minkä oppilas pystyy reaktioidensa ja signaalin selkeyden ansiosta välttämään ja päättää fraasin pistämällä opettajaa rintaan.

B) Esimerkki huonosti toteutetusta reaktioharjoitteesta: Oppilas oli juuri tehnyt sovitun harjoitteen, suoran askelsyöksyn, jonka signaali oli opettajan linjan avaaminen eli terän syrjään siirtäminen. Oppilas odottaa opettajan signaalin antamista, eli terän syrjään siirtämistä. Opettaja yrittää saada oppilaan pistämään häntä sisäkäteen siirtämällä terän syrjään ja sirtämällä kokiilin pois suojaamasta sisäkättä. Oppilas kuitenkin tulkitsi tämän signaaliksi askelsyöksyä varten ja tekee tämän harjoitteen. Koska opettaja oli tullut hieman vastaan käsivastapistoa varten, etäisyys askelsyöksyä varten on hieman liian lyhyt ja harjoitteesta tulee hieman epämääräinen.

- tähän kohtaan toivon vähän kenkkuilua: mielelään blogin loppuun, kaikki eivät ole naamakirjassa.

Reaktioharjoittelu, oppituntien pohja

Tässä kappaleessa käsittellään edellisessä mainittuja reaktioharjoitteita hieman tarkemmin.Kuvaus on; oppitunnin pohja! Jos oppitunti olisi öljyvärimaalaus, nämä harjoitteet olisivat pellavakangas. Noniin, vertaukset sikseen..
Koska valmentajatkin ovat vain ihmisiä (lat. huom . nooh itse asiassa..klonk..kriits..poika ei tiennyt kaikkea :/) , eivät hekään pysty suoralla syötöllä luettelemaan oppilailleen satoja erilaisia huippuluokan harjoitteita. Harjoitteiden luomiseen oppitunnin aikana paraskin valmentaja tarvitsee välillä itselleen pikku muistelu- tai suunnittelutauon. Valmentaja ei kuitenkaan voi kertoa oppilaalleen, että ”hei odotappas hetki koitan keksiä jonkin liikesarjan”, vaan hänen tulisi pystyä keksimään nämä jonkin toisen harjoitteen aikana, jotta yleensä suhteellisen lyhyistä oppitunneista ei menisi aikaa hukkaan ja saataisiin oppitunnista paras teho irti.
Jokaisen valmentajan tulisi mielestäni kehittää oppitunteihinsa pohja, oppilas osaa tietystä signaalista tehdä tietyn suorituksen, tuli se missä kohtaa oppituntia vain. Mitä enemmän luovuutta ja miekkailutekniikkaa valmentajalta löytyy, sitä erilaisempia liikkeitä hän saa oppilaansa tekemään pelkästä visuaalisesta tai fyysisestä (teränhäirinnästä) signaalista ilman suullista dialogia. Toki ensimmäisillä oppitunneilla kyseisessä valmennussuhteessa valmentajan on kerrottava joskus mitä hän olettaa oppilaansa tekevän tietystä signaalista, mutta muutaman oppitunnin jälkeen oppilas osaa siitä samasta signaalista tehdä kyseisen harjoitteen automaattisesti. Tähdätään siihen, että tämä reagointi menee ns. oppilaan selkärankaan ja hän pystyy ottelunkin aikana suorittamaan piston vastaavanlaisesta tilanteesta. Tämä edellyttää, että signaalit ovat selkeitä ja että niihin sovittu liike on järkevä
Lat. huom. "selkäranka" reaktioherkkyys esim. kalvassa tasatarkka flikki vaatii aika paljon toistoja. Latoja suosittelee aloitteleville oppituntien antajille "aivoliikkeitä" - voit ihan keskustella siitä miten liike on järkevää tehdä.
Kun valmentaja saa oppilaan toimimaan signaaliensa mukaisesti, pystytään näitä ilman suullista sopimista tehtyjä harjoitteita suorittamaan sovittujen harjoitteiden välissä niin, että valmentaja pystyy suunnittelemaan näiden aikana seuraavan sovitun liikeradan.
Kaikkien valmentajien tulisi kehittää omalaisensa ja itselleen parhaiten sopivan pohjan oppitunneilleen. Kerron seuraavaksi, minkälainen pohja omissa oppitunneissani on, Sinä lukija voit poimia siitä itsellesi sopivia perusliikkeitä, jos sen parhaaksi näet. Kolme ensimmäistä harjoitetyyppiä on sovittujen harjoitteiden ulkoisia reaktioharjoitteita ja viimeinen on sovittujen harjoitteiden sisäinen reaktioharjoite.

Suorat pistot

TÄRKEÄÄ Kaikkein yksinkertaisin reaktio, mikä tulisi jokaisen miekkailijan oppia, on suora vastapisto rintaan tilanteessa, jossa vastustaja ei ehdi enää tätä väistämään tai muuten estämään. Kun lyhennän etäisyyden lyhyeksi ja teräni siirtyy pois uhkaamasta oppilasta, tulee hänen pistää suoralla pistolla rintaan, joko askelpistolla tai pelkällä ojennuksella riippuen etäisyydestä.

Toinen vastaava reaktio on suorat käsipistot. Jos annan oppilaalle signaalin siirtämällä kokiilin pois suojaamasta jotakin käden osaa, tulee hänen pistää kyseiseen paikkaan kättä etäisyydestä riippuen joko askelpistolla tai pelkällä ojennuksella. Käsipistoja useimmiten yksittäisinä, mutta välillä voidaan antaa useampiin käsipistoihin peräkkäin signaalit, esimerkiksi yläkäsi, alakäsi.(Lat. Huom. taas mennään edistyneiden oppilaiden opparille...hmm, mitä ne meidän junnut oikeesti osaavat?)
-Kolmas pelkistä suorista pistoista perustuva perusharjoite on kaksiosaiset suorat pistot. Jos käsipiston (signaali kokiilin pieni siirto) jälkeen jään liian lyhyelle etäisyydelle paikalle, tulee oppilaan jatkaa hyökkäystä suoralla pistolla rintaan. (Peeterin speciaalit - erittäin vaativa signaali opettajan kannalta, huomaa pieni = todella pieni mutta looginen)

Välttöpistot

Välttöpistoihin annettava signaali on yksinkertainen. Kun tavoittelen oppilaan terää jollakin väistöllä tai sidonnalla, tulee hänen tilanteen määräämällä tavalla pistää välttöpistolla. Näistä välttöpistoista on monenlaisia sovellutuksia.

1)Yksinkertaisin välttöpisto on välttövastapisto rintaan. Hyökkäämällä sidonnalla lähes rintaan asti (kuitenkin päättämättä hyökkäystä loppuun), tulee oppilaan pistää välttöpisto rintaan, joko askeleella tai pelkällä ojennuksella. Vastahyökkäykseen reagointia vahvistetaan liikkellä joka pysähtyy, kun oppilas välttää terän.
-Vastaavasti, kun väistän turhan päiten tulematta itse eteenpäin, tulee oppilaan pistää välttöhyökkäyksellä.
-Välttöpistoja, sekä hyökkäys- että vastapistoja voidaan teettää myös käteen. Kun väistön lisäksi siirrän kokiilin sivuun, tulee oppilaan pistää käteen vältöllä. Näitä välttöpistoja käteen voidaan suorien käsipistojen kaltaisesti teettää useampia peräkkäin ja myös yhdistellä suoriin käsipistoihin, esimerkiksi välttö alakäsi, remise alakäsi.
-Kuten suorissa pistoissakin, jos jään liian lyhyelle etäisyydelle välttökäsipiston jälkeen, tulee oppilaan jatkaa pistolla rintaan, joko askelpistolla tai pelkällä ojennuksella. Jatkopistoon voidaan teettää myös toinen välttö, mutta tämä edellyttää erittäin selkeää signaalia. Oppilas helposti voi olettaa valmentajan haluavan hänen pistää uudelleen käteen, minkä takia joissakin tapauksissa on hyvä siirtää käsi kokonaan pois pistoalueelta, kun oppilaan tulisi pistää jatkopisto rintaan.
-Välttöjä voidaan teettää yksin-, kaksin-, tai kolminkertaisina tai vielä monimutkaisempina. Perussääntönä on kuitenkin hyvä pitää, että yksikertaista välttöä monimutkaisemmat välttösarjat päätetään reaktioharjoittelussa rintaan.

3. Väistö- ja sidontapistot

-Väistö- ja sidontapistot ovat kovin samantyyppisiä luonteeltaan kuin välttöpistot, mutta niissä vältön sijaan tehdään väistö tai sidonta. Näissä on erittäin tärkeää opettajan antamien signaalien selkeys, koska väistöjä on monia erilaisia. Itse en pysty vaikeimpia pelkästään reagointiin perustuvia väistö- ja sidontapistoja, kuten kontrasikstikäsipistoa teettämään, koska en osaa antaa tähän riittävän selkeää signaalia. Olen oppitunneissani keskittynyt enemmän loogisen väistön valitsemiseen kussakin tilanteessa enemmän kuin tehdäänkö riposti (riposte= ’vastaus, vastaisku’ ranskaksi, miekkailureminä tarkoittaa pistoa jostakin linjasta) käteen vai kyynärtaipeeseen vai rintaan. Näitä signaaleja käsittelen enemmän seuraavassa kappaleessa.
-Oppilaan tulee tehdä oppitunneillani väistöpisto rintaan, kun uhkaan häntä jostakin suunnasta suoralla hyökkäyksellä. Oppilas tekee ripostin joko pelkällä ojennuksella tai askelpistolla. Kuten välttöpistoissakin, olen painottanut vastahyökkäyksiä: kun oppilas väistää suoran hyökkäykseni, joskus pysäytän hyökkäyksen ja oppilaan tulee tällöin tehdä vastahyökkäys esim. askelpistolla.
-Sidontapistoja voi olla hankala teettää ilman suullista sopimista, koska sovittujen harjoitusten signaalit ovat usein näiden signaalien kaltaisia. Sidontapistoja kannattaa teettää ilman suullista sopimista lähinnä oppitunnin alkuvaiheessa, kun ei mahdollisesti ole sovittu vielä suoritettavaa sovittua harjoitetta lainkaan. Tällöin oppilaan tulee turhaan ojennukseen reagoida tilanteen määräämällä sidonnalla ja hyökkäyksellä.
-Ennalta sopimattomasti voidaan antaa myös signaali sidonta- tai väistöpistoon käteen ja vastaavasti sisällyttää sidontakäsipistoja käsipistosarjoihin ja kaksiosaisiin käsi-rinta pistoihin. Nämä ovat hyviä harjoitteita sovittujen harjoitteiden sisällä, kun tavoitteena on kehittää enemmänkin tekniikkaa ja teränhallintaa kuin reagointia jossakin tilanteessa. Itse en ikinä teetä ennaltasopimattomissa harjoitteissa väistöstä tai sidonnasta ripostia käteen, kahdestakin syystä. Ensinnäkin tämän signaalin erottaminen normaalista ripostista rintaan on haastavaa ja toiseksi en näe tätä reaktiota hyödylliseksi ottelussa, kun linja on hallussa, miksi ottaa riskiä ohipistoon ja yrittää päättää fraasi käteen.
(Lat. huom. fraasi voidaan päättää käteen useista - ainakin harjoituksellisista syistä:
-suosikkini: laiska takajalka: oppilas jää hyökkäyksen jälekeen "makaamaan tuleen" = koska fraasi pitää lopettaa käsipistoon, laiska läski nousee syöksystä ylös saadakseen käsipistoetäisyyden.)
-Väistöjä ja sidontoja voidaan välttöjen kaltaisesti reaktioharjoittelussakin teettää monimutkaisempinakin kuin yksinkertaisina. On kuitenkin teetettävä loogisia väistö tai sidontasarjoja, koska reaktioharjoitteiden tarkoitus on siirtää oppitunnilta materiaalia suoraan otteluihin, miksi teettää esimerkiksi neliosainen väistösarja, kun ottelussa väistöjä tarvitaan hyvin harvoin kerralla kahta enempää.

Lat. huom. Tässä Teemu jättää mainitsematta yksinkertaisten väistöjen eri linjakorkeudet ja- syvyydet joilla on paljon merkitystä sen suhteen missä vaiheessa väistä halutaan tehdä - esim. heti (linjasulkupisto) vai viimetinkaa (syvä)kvartti.(Jyrki Lohi shut up :)

4. Remise eli jatkohyökkäys
-Remise eli jatkohyökkäys on edellisistä poiketen sovittuhin harjoituksiinkin sisällytettävä reaktioharjoite. Kun oppilas on juuri päättämässä hyökkäyksensä pistoon, teen jotakin erikseen sopimatonta, kuten otan ylimääräisen askeleen taakse. Tällöin oppilaan tulee tehdä jatkohyökkäys tilanteen määräämällä tavalla, esimerkiksi uudella syöksyllä. Jatkohyökkäykseen voi sisältyä mahdollisesti välttö, mikäli olen väistänyt oppilaan hyökkäyksen. Jatkohyökkäyksen harjoittelussa tavoite on, ettei oppilaalla ole aavistustakaan sen tulosta, jolloin oppilaan reaktiokyky tähän kehittyy parhaiten. Niitä kannattaa siis teettää hillitysti. Muutenkin, kuten edellisessä kappaleessa jo mainitsin, jos sovitun harjoitteen sisältö muuttuu liian monta kertaa harjoittelun aikana, oppilas alkaa odottamaan näitä muutoksia ja varsinainen liike tai liikesarja kärsii. Toki jatkohyökkäyksiä voidaan teettää sovituissa harjoituksissakin, mutta tällöin harjoitellaan miekkailutekniikkaa eikä reagointia.

Siinä oli siis pääpiirteittäin antamieni oppituntien pohja. Se, mitä näitä harjoitteita teetetään oppitunneilla riippuu luonnollisesti oppilaan tasosta, aloittelijalle voi olla turha teettää esimerkiksi käsipistoja lainkaan. (Lat. huom. TM. Aloittelijalle ei ikinä teetetä käsipistoja - ei ikinä-niin, sanoinhan ei ikinä!!!)

Koska reaktioharjoittelun tavoite on siirtää oppitunnilta materiaalia suoraan otteluun (?), tärkeintä näissä ennalta-arvaamattomissa harjoitteissa on looginen signaali ja siihen oikean reagoinnin oppilaalle aikaansaaminen. (=vaikeaa) Jos oppilas oppii oppitunneilla reagoimaan epäloogisissa tilanteissa käsipistolla, yrittää hän melko todennäköisesti tätä ottelussakin, koska hän on aina toiminut kyseisessä tilanteessa näin.

Esimerkki paremman harjoittelun tuloksesta: Miekkailija 1 on aina oppitunneillaan pistänyt kaksinkertaisista vältöistä (reaktioharjoittelussa) rintaan. Ottelussa hänen vastustaja hyökkää tuplakontrasikst askelsyöksyllä, joka on hieman huonosti valmisteltu. Miekkailija 1 pystyy välttämään vastustajansa sidontayritykset ja pistää suoralla vastapistolla rintaan ja saa pisteen.

Esimerkki huonomman harjoittelun tuloksesta: Miekkailija 2 on useimmiten oppitunneillaa pistänyt kaksinkertaisista vältöistä (reaktioharjoittelussa) käteen. Ottelussa hänen vastustaja hyökkää tuplakontrasikst askelsyöksyllä, joka on hieman huonosti valmisteltu. Miekkailija 2 pystyy välttämään vastustajansa sidontayritykset ja yrittää osua vastapistollaan käteen. Kovassa liikkeessä hän kuitenkin pistää ohi kädestä ja koko vastustajan yli. Vastustaja kuitenkin päättää hyökkäyksensä loppuun ja osuu rintaan. Vastustaja saa pisteen.

Latojan ilkeä kommentti: Esimerkki on jo korkeampaa tiedettä ja taidetta, mutta perusjuttuhan on, että kalvassakin vartalopistot ovat todennäköisempiä kuin käsipistot. Siksi perus-perus harjoittelussa pitää aina olla käsi-kroppa yhdistelmä edistyneelle miekkailijalle. Niin. Alkuun vaan kroppaan.


Olen käsitellyt samaa harjoittelun osa-aluetta kahdella eri termillä, termeillä oppituntien pohja ja reaktioharjoittelu. Valmentajan näkökulmasta näille harjoitteille oppitunnin pohja on sopivampi termi, koska näitä harjoitteita teettäessä valmentaja pystyy samalla suunnittelemaan tulevia sovittuja fraaseja. Toisaalta tämä on oppilaalle reaktioharjoittelua, jossa hänen on reagoitava oikealla tavalla kuhunkin signaaliin.

Signaalit

Signaaleja on kahdentyyppisiä harjoitteiden osa-alueitten mukaan. Kun tehdään etukäteen sovittuja harjoitteita signaaliksi riittää useimmiten se, että valmentaja siirtää kätensä ja teränsä niihin asentoihin, jotta kyseinen fraasi on mahdollisimman luontevaa suorittaa, koska oppilas tietää jo valmiiksi, minkä liikeradan hän tulee tekemään heti kun mahdollista. Reaktioharjoittelussa signaalien tulee olla mahdollisimman lähellä otteluissa tulevia tilanteita, joihin mikäkin liike on tarkoitettu

Pistämisen helpottaminen

Valmentajan tulee tehdä oppilaan pistäminen mahdollisimman luontevaksi. Pistämisen luontevaksi tekemisellä ei pääasiassa tarkoiteta niiden helpoksi tekemistä, vaan fraasien sisällön häiritsemisen tekemättä jättämistä. Tämä edellyttää valmentajalta ennen kaikkea teknisesti puhdasta terän käyttöä ja myös pistojen vastaanottamisen taitoa. On myös tilanteita, joissa valmentajan voi olla hyvä tehdä fraasin puhtaana suorittamisen hyväksi asioita, joita välttämättä ottelussa ei vastustaja tekisi. Näitä tilanteita ei kuitenkaan ole paljon.

Lat. huom. seuraava osoittaa mihin pitää pyrkiä - obs - viktig!

Teknisesti puhtaalla teränkäytöllä tarkoitetaan valmentajan liikkeiden puhtautta ja teränkäytön pehmeyttä. Tilanteessa kuin tilanteessa valmentajan liikkeiden puhtaus heijastuu valmennettavalle. Jos valmentaja antaa isoja signaaleja, esimerkiksi tekee kvartti-väistön kohtuuttoman suurena, on oppilaan vaikea oppia tekemään tätä vastaan tehtävän vältön pienellä teränliikkeellä. (tätä voi kompensoida keskustelulla jos valmentaja huomaa oppilaan virheen vaikka valmentaja tyrii signaalissa - tärkeää on, että vahingollinen virhe poistetaan - opettajan "ammattiylpeys" on sivuseikka) Vastaavasti, jos valmentaja osaa pitää teränliikkeensä pienenä, oppilaan reaktiot tuskin ovat näitä teränliikkeitä suurempia. Puhtaat teränliikkeet edellyttää valmentajalta itseltään jonkin asteista miekkailutekniikkaa. Tämä ei tarkoita, etteikö teknisesti hieman heikompi valmentaja pystyisi tekemään pistämisestä yhtä luontevaa, kuin tekniikaltaan hieman edistyneempi valmentaja, koska ajan kanssa voidaan omaksua oppituntien antamiseen tarvittavat liikeradat.

END OF PART ONE