Viisi yhden piston matsia

 5 x 1 tai 15 x 1

Tässäpä vielä päivän postaussuman päätteeksi muistiinpano eräästä teemamiekkailusta:

Sen sijaan että otellaan normaalit viiden piston matsi, otellaankin viisi yhden piston matsia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos toinen voittaa kolme ekaa, peli on pelattu 3-0 koska toinen ei enää voi voittaa. Tuplat lasketaan, tilanne voi siis olla 4-4 ennen viimeistä "ottelua" jolloin tuplaa ei enää lasketa.

Sama homma sitten 15  * 1 yksi pistoa tekee terää cupmatsin keskittymisharjoituksena.

Teemamiekkailua; 10 sekunnin erät

Keskiviikkotreeneissä kysyttiin:"Kenen sairaasta mielestä nämä ideat oikein tulevat?" kun olin esitellyt tämänkertaisen designluomukseni teemamiekkailusta. 
 
Ottelussa on tilanteita, jolloin pisto pitää saada aikaan nopeasti ja toisaalta myös varautua siihen, että toinen yrittä tehdä piston nopeasti. Esimerkiksi jatkoaikatilanne, kun aikaa on jäljellä vain 10 sekuntia. Vaikka toisella onkin etu, hän ei voi jäädä passiivisesti odottamaan vastustajan aloitetta, koska silloin jää helposti temposta jälkeen toisen painaessa päälle. Tällä teemalla pyritään harjaannuttamaan miekkailija nopearytmiseen ottelutilanteeseen, tekemään taktiikkapäätöksensä nopeasti ennen aloittamista ja muuttamaan taktiikkaansa jopa kymmenen sekunnin otteluajan sisällä.

Teeman esittelyosa: Otteluaikaa on 10 sekuntia, joka mitataan käsikellolla non-stop. Kello käy koko ajan. Tässä ajassa molemmat miekkailijat yrittävät saada ainakin yhden piston. Kaikki otteluparit aloittavat samaan aikaan valmentajan merkistä (Prets? Allez! / valmiina-paikoillanne-hep, jne. ) ja lopettavat kuun huudetan halt / stop / seis jne. Piston jälkeen ottelijat kiiruhtavat aloitusviivoille ja jatkavat välittömästi kun merkinantolaiteen lamput ovat sammuneet. Ajan loppuessa se joka johtaa saa pisteen riippumatta 10 sekunnin ottelun tuloksesta. Jos tilanne on tasan, kumpikaan ei saa pistettä. Ottelu päättyy kun toinen on voittanut viisi kymmenen sekunnin erää eli saanut kokoon viisi pistettä.

Merkintälaitteiden valojen palaminen kannataa säätää harjoitusta varten mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, jotta ottelua voidaan piston jälkeen jatkaa mahdollisimman nopeasti.  Jos laitteen ajoitusta ei voi säätää nopeaan rytmiin, otteluaikaa voi tietysti pidentää hieman.

Sairas- eli motivaatio-osa: Jos ottelijat eivät saa aikaiseksi yhtään pistoa, pistetilanne nollaantuu ja pari aloittaa pisteidenkeruun alusta. Koska ottelu päätty vasta kun toinen on saanut ne viisi pistettä, nollaantumissäännön pistäisi nostaa etenkin johtavan ottelijan motivaatiota hakea agressiivisesti lisäpistoja, jotta tehdyn työn hedelmät eivät valu hukkaan.

Verijuotikasmiekkailua eli ... Leech Fencing!

Tänään salillamme kalpa heilui niin, että kipinät iskivät, kun ratkottiin Turun Miekkailijoiden seuramestaruudesta. Ehkä Suomen...korjaan Euroopan...korjaan Maailman...ei, kyllä se on Universumin tavoiteillun miekkailumestaruus - siis Universumin tavoitelluimmastaMestaruudesta (ks. ed. osa) saapui taistelemaan 13 seuran eliittimiekkailijaa. Tason täytyi olla kova, koska jäin kuudenneksi. Mestaruuden ratkominen oli vielä kesken, kun poistuin itkien paikalta. Palaan tuloksiin jos pääsen yli traumasta. Snif.

Noni, tämähän ei mitenkään liittynyt otsikkoon, joten takaisin ruotuun. Miekkailussa on tärkeää kestää ennakkosuosikin paineet. Saattapi olla, että käytännössä ihan oikeasti parempi miekkailija häviää huonommalleen, ihan vaan siksi että pinna ei kestä tutkia vastustajan "kummallista" ottelutyyliä loppuun asti. Miekkailu on niitä harvoja lajeja, joissa jengiä tippuu huonommilleen kuin kärpäsiä, mutta samalla vain häviämällä voi oppia mestariksi. (ks. trauma. ed. osa)

- Ja tässä tulee myös tosi hyväksi selittäjäksi btw.

So here is the beef: Fencinglicios proudly prestenta: The Leech Fencing!!! ( Savukone käy kuumana, strobot sykkivät, basso pauhaa...ja joku on keksinyt tämänkin jutun jo aikoja sitten omg :D, miekkailussa monet asiat keksitään uudellen ja uudelleen, tämä on kuitenkin ihan oikeasti Turun jengin itse keksimä harjoite.)

Tehtiin tänään joukkuekilpailuna, mutta mikään ei estä yksilömiekkailemasta. Tarkoitus on pitää eritasoisten miekkailijoiden, tässä tapauksessa joukkueiden, ottelu tasaväkisenä ja haastavana puolin ja toisin.

Arviolta heikompi joukkue saa LEECH [ tutuille Liits:) ] - säännön, joka tarkoittaa sitä, että aina kun HEIKOMMAN joukkueen jäsen tekee piston, hän SAMALLA "IMAISEE" VAHVEMMALTA JOUKKUEELTA PISTEEN.
Esim. Tilanne 15-27, heikommaksi arvottu tekee piston - tilanne on 16-26. Jos tulee tupla, tilanne on 16-27, koska parempi joukkue menettää pisteensä saman tien.

Emme vielä kokeilleet LEECH-sääntöä vapaamiekkailussa, mutta voisin kuvitella, että esim. uloslyöntimatsin simuloinnissa se antaa pontta huolelliselle ja astetta haastavammalle miekkailulle eri tasoisten miekkailijoden välille.

Siitä vaan sitten hyvää kesää ja jalka rohkeasti mökkirannan pohjaan, jos et nimittäin ole koskaan kokenut LEECH-fiilistä ... ( Savukone jne. ks. ed. osa)

Vapaamiekkailu - kehittyneen miekkailijan tärkein harjoitusmuoto

Vapaamiekkailu on tärkein kilpamiekkailijan harjoitusmuoto. Tällöin tietysti oletetaan, että miekkailijalla on jo teknis-taktinen valmius oppia vastustajien liikkeistä, sekä harjoittaa itse kylmäpäisesti omia vahvuuksiaan harjoitusotteluiden tuloksista välittämättä. Yksinään vapaamiekkailukaan ei riitä, mutta jos pitää valita pelkkä tekniikkaharjoittelu tai pelkkä vapaamiekkailu, niin ilman jälkimäistä ei menestyksen mahdollisuuksia pitemmän päälle ole. Ja kuten mainittu, yksi tärkeä vapaamiekkailun tarkoitus on oman tekniikan sisäänajo ottelutilanteeseen.

Miekkailuseuroissa vastustajat tulevat tutuiksi ja vapaamiekkailun hyöty voi kärsiä tasaisesta ”viiteen pistoon” tahkoamisesta, siksi valmentajan tulee ohjata myös vapaamiekkailua, jotta ottelijat jaksavat syttyä aina uudestaan samoistakin vastustajista.

Viime kesänä joukko suomalaisia junioreja oli Unkarissa miekkailuleirillä. Kuten asiaan kuuluu, vapaamiekkailu oli leiriohjelmassa suuressa roolissa. Listasin leirille osallistuneen oppilaani Elena Mattsonin muistiinpanoista seuraavat vapaamiekkailuteemat, etenkin tuo kahden hengen joukkuekilpailu oli hauska ja yksinkertainen idea piristämään vapaamiekkailua.

1) Isompi ryhmä jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Ryhmä ottelee kaikki kaikkia vastaan siten, että voittaja jää alueelle. Kun joku ryhmän jäsenistä saa neljä voittoa peräkkäin, ryhmä hajoaa ja jäsenet vaihtavat toiseen kolmen hengen ryhmään.
Otteluita käydään non-stop, ryhmävaihdot tapahtuvat siis sitä mukaa, kun sopivia vapaita kokoonpanoja syntyy.
Jos jaosta jää yli kaksi miekkailijaa, he ottelevat keskenään kunnes toinen saa neljä voittoa, jos jää yli yksi miekkailija, perustetaan yksi neljän hengen ryhmä.

2) Otellaan saman vastustajan kanssa ensin kaksi 5 piston ottelua ja sitten yksi 15 piston ottelu, jonka jälkeen vaihdetaan paria.

3) Otellaan saman vastustajan kanssa kaksi ottelua siten, että ensin toinen johtaa 5-0, häviöllä olevalla on kolme minuuttia aikaa tehdä pistoja voittaakseen. Sitten vaihdetaan vuoroja, yhteensä pari siis miekkailee 6 minuuttia yhdessä.

4) Joukkuekisa viestinä kahden hengen joukkueilla 20 pistoon. Ottelujärjestys 1-1, 2-2, 2-1, 1-2.

5) Miekkaillaan yhteensä 11 pistoon, tuplasta saa pisteen vain miekkailija, jolla on etu. Ottelun alussa sovitaan kumpi saa ensimmäisenä etuvuoron. Etu vaihtuu aina tuplapiston yhteydessä.

6) Miekkaillaan ojennusetäisyydellä 5 pistoon, (palataan aina varoasentoon, takajalka ei saa liikkua), pistot kelpaavat vain käsivarresta ja jalkaterästä.

Tätä kirjoitettaessa Suomen edustajat Helea Tokola, Outi Supponen ja Teemu Seeve Luxemburgissa heräilevät kansainväliseen leiriaamuun.
Leiriraporttia ja mahdollisia uusia vapaamiekkailuharjoitteita odotellessa sinäkin voit kirjautua leirin järjestäjän, Proscriman, faniksi Facebookiin jossa löytyy runsaasti kuvia leiristä.

Proscrima-leiriläiset ryhmäkuvassa harjoittelua varten varatussa Centre National Sportif et Culturelin urheiluhallissa