Juttu Turun Miekkailijoista lajiesittelyn muodossa Liiku-verkkolehdessä

Vuoden ensimmäisenä sunnuntaina 2.1.2011 Turun Miekkailijoiden salilla käy kuhina. Paikalla ovat kaikki alle 20v. ja alle 17v. SM-kisoihin valmistautuvat miekkailijat sekä yksi Maailman Mestari (Ville Rosenlund). Paikalla on myös Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Liikkeelle-verkkolehden toimittaja Kira Kauppi.
Ohessa Kiran tekemä juttu, jonka voit lukea myös suoraan lehdestä, linkki on tässä.

Miekkailu kehittää mieltä

Turun miekkailijoiden harjoitussalissa Parkin kentän laidalla treenataan tulevan viikonlopun junioreiden SM-kisoihin. Paikalla on nuoria miekkailijoita seuran päävalmentajan Tero Hakkaraisen kanssa. Turun miekkailuyhdistys on suomalaisessa mittakaavassa varsin aktiivinen. Jäseniä löytyy sata.

– Miekkailu on laji, jossa kilpaileminen olisi tärkeää, sillä silloin pääsee näyttämään taitonsa, Hakkarainen sanoo kaksintaistelulajista.  Kilpailijoita ei vain tunnu löytyvän tarpeeksi. Tulevista SM-kisoista on silti odotettavissa tuloksia.  – Kisoihin lähtee Turusta seitsemän – kahdeksan nuorta. Katariina Kiijärvi osallistuu naisten SM-kisoihin, joissa toivoo sijoittuvansa kahdeksan parhaan joukkoon. Miekkailu sopii kuitenkin myös pelkäksi kuntoiluksi. Se kasvattaa kunnon lisäksi mielen hallintaa, sillä hyvin tekninen laji vaatii keskittymistä ja ennakointia. Vastustajan liikkeitä on osattava tulkita oikein ja omaa taktiikkaa suunniteltava. Turun miekkailijoiden junioreita valmentava Katariina Kiijärvi sanoo, että melkein aina lajia kokeilevat yllättyvät sen rankkuudesta. – Meillä käy paljon koululaisryhmiä ja esimerkiksi polttariporukoita. Aina ihmetellään, kuinka raskasta miekkailu on. Itse pidän sen psyykkisestä puolesta. Saa olla ihan omassa maailmassaan. Keskittyminen on toisaalta myös haastavinta. Kahdeksan vuotta harrastanut Kiijärvi kertoo, että miekkailussa on kolme eri muotoa. Ne ovat syntyneet kolmen erilaisen miekan ympärille, kalpan, floretin ja säilän. Kalpamiekkailu on tyyleistä vapain ja siinä vastustajan virheitä hyödynnetään hyökkäyksessä yritettäessä saada tähän pisto-osumaa. Florettimiekkailua sitovat tiukat säännöt ja vuorohyökkääminen, säilämiekalla taas voi kärkipiston lisäksi käyttää terän sivuosaa tai hamaraa. Kaikkiin kolmeen muotoon pätee yksi ja sama ohjenuora, miekkailu on herrasmieslaji. Kalpamiekkailu on miekkailulajeista suosituin. – Jos miekkailussa haluaa kilpailla, olisi hyvä käydä harjoittelemassa noin viisi kertaa viikossa. Välillä harjoitusotteluita ja välillä pelkkää tekniikkaa, Kiijärvi sanoo. Hyvät varusteet suojaavat  Miekkailussa niin kuin muissakin lajeissa tulee välillä urheiluvammoja ja mustelmia. On kuitenkin turha pelätä rintakehää lävistävää pistoa. Miekkojen terät ovat taipuisia ja tylppiä. Lajissa käytetään hyvin suojaavia varusteita koko kropan mittaisesti. (Miekkailullista huom. Tietysti kuviin linssiludetti  just joku miekkailuhousuton valkku ja toinen huonomuistinen pöksyt kotiijättänyt kaveri huonoksi esimerkiksi )  – En ole ainakaan koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa miekka olisi aiheuttanut jonkin vamman, Katariina Kiijärvi tuumaa.  Tero Hakkarainen on tyytyväinen, että Suomessa ja Turussa voi harrastaa eksoottisempiakin urheilulajeja.  – Ei ole mikään itsestään selvyys, että jokin laji pysyy, hän sanoo.  Teksti ja kuvat: Kira Kauppi