tiistai 12. tammikuuta 2010

Opetusministeriö myönsi Teemu Seevelle apurahan

Ensimmäisiä kysymyksiä, mitä aloittelevan miekkailijan sponsori - siis äiskä tai iskä - yleensä kysyy on: "Mitä miekkailu maksaa?". Mihin perusvastaus on: "Miekkailu on halpaa." Alussa moni asia onkin halpaa ja halpuus on suhteellista, riippuen itse kunkin lompakon joustovarasta.
Alussa Teemunkin harrastu oli halpaa. Tarvittiin vain miekkailusali. Harrastus oli ilmainen koska minulla oli salin avaimet. Pelattiin futista lentopallolla ja ajaettiin kauko-ohjattavalla joululahja-autolla kilpaa. Sitten tuli miekkailu mukaan ohjelmaan ja varustelutasoa piti nostaa.
Alkuun ei kuluista pidetty kirjaa, koska kilpailumatkustaminen ei näytellyt suurta roolia, mutta vuodesta 2007 on joitain lukuja.
  • 2007 Teemun ja isin miekkailuharrastus imaisi n. 3500 €
  • 2008 kulut olivat nouseet, rahaa meni jo n. 6000 €
  • 2009 kipukynnys alkaa jo ylittyä, "harrastus" on jo suhteellinen ilmaisu, kulut n. 9000 €. Esim. maajoukkuematkoihin (Suomen edustamiseen) meni toista tonnia.
Eipä siis ihme, että nelilapsisen perheen puitteissa urheilijanuorukaisen menoja jo huokaillaan. Ilman Olympiakomitean vuosille 2008 - 2009 myöntämää stipendiä viime vuoden kisakalenteri olisi ollut ainakin kolme kisaa ohuempi.

Siksipä tässä ja nyt haluan tällä vaatimattomalla foorumillani osoittaa suuret kiitokset Suomen Opetusministeriölle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille Teemu Seevelle 11.1.2010 myöntämästä 7500 € apurahasta urheilu-uran tukemiseen. Se tuli tosi tarpeeseen, esim. tänä keväänä MM-kisat pidetään jo melko haasteellisessa kisakaupungissa, Bakussa. Luulen, arvaan, pelkään, että tonni on kevyttä valuuttaa sen kisamatkan hoitamiseen...

Onnea myös pojalle, treeni-iloa ja viisauden sanoja: Miekkailu on siitä kurja laji, että siinä saavutettu menestys ei välttämättä ole tae menestyksestä myös tulevaisuudessa, koska ympäri maapalloamme kilpakumppanit hiovat väsymättä taitojaan löydäkseen entiset mestarit. Siksi menestynytkään miekkailija ei voi koskaan levätä vanhojen mainetekojensa laakereilla. Etenkään kun ura on oikeasti vasta lähtökuopissa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Julkaisen sen luettuani.
t. Tero