sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Kaksintaistelulaji nimeltä miekkailu


Grand Salut! Jo käytöstä poistunut miekkailijoiden tervehdys. Jos tiedät mikä oli tervehdyksen tarkka koreografia, jätä kommentti!


Vaikka florettia pidetään Suomessa lähinnä miekkailun opetteluaseena, sen historia on paljon hurjempi. Ranskalaiset kehittivät kevyen pistoaseen 1700-luvun puolivälissä sekä harjoitusaseeksi, että vähentääkseen kaksitaistelujen aiheuttamia upseeriston miestappiota. Järkeiltiin nimittäin, että kun miekan viilto-ominaisuus poistetaan kaksintaisteluaseesta, tappoihin johtavat ottelut vähenevät. Valitettavasti käytäntö osoitti, että pistolla saatiin aikaan vähintään yhtä kuollettavia osumia kuin viillolla, yleensä jopa pahempia. Näin oli kyse etenkin otteluissa, jotka oli sovittu käytäväksi "ensimmäiseen veripisaraan". Viilto-osuman saaminen harvoin aiheutti kuolemaan johtavaa haavaa, sen sijaan pisto-osuma vartaloon oli aina hengenvaarallinen, koska tuon ajan lääketiede ei pystynyt pelastamaan uhria vakavalta sisäiseltä verenvuodolta.

1903 päivätty postikortti Torinosta. Pistoasein käyty kaksintaistelu on tällä kertaa päättynyt onnellisesti. Ottelija oikealla on selvinnyt asekäden pistohaavalla. Hänen aseensa makaa maassa etualalla. Takana vaunujen pyörään nojaavat ottelijoiden vara-aseet.

Upseerien välisten kunniankahinoiden lisäksi kaksintaistelut olivat yleisiä myös akateemisessa maailmassa. 1600- ja 1700-luvulla ylioppilaiden elämä oli kaikin puolin vaarallisempaa kuin tänään. Tilannetta eivät helpottaneet opiskelijoiden väliset kaksintaistelut. Suomessa holtiton miekankäyttö johti siihen, että ylioppilaiden 1600-luvulta perua ollut oikeus kantaa miekkaa julkisesti kiellettiin. Euroopassa kaksintaistelutapaturmia käytiin vähentämään nerokkaalla järjestelmällä: Kahdenkeskisen välienselvittelyn sijaan kamppailun järjestivät välimiehet, sekundantit, jotka myös valvoivat, että ottelu käytiin herrasmiesottein. Saattoipa paikalla olla jopa mahdollisimman puolueeton tuomari, joka määräsi ottelun voittajan etenkin akateemisissa "first blood"-otteluissa.
Saksassa, suurella todennäköisyydellä vieläkin salaseuroina vaikuttava, akateeminen kaksitaistelu kehittyi muotoon, josta käytetään nimeä Mensur.
Mensur-kaksintaistelussa on tavoitteena saada verta vuotava viilto-osuma vastustajan poskeen. Turvallisuuden takaamiseksi miekkailijat on suojattu hyvin. Suojasilmälasit ja paksut nahkasuojat pyrkivät estämään kuollattavien osumien syntymisen.
Mensur-ottelijoita täydessä tällingissä


Ottelijat ja sekundantit valmiina taistoon. (ks. Aarnion kommentti alla joka viittaa aikaisempaan kuvatekstiini :)

Suomessa tiedän vain yhden kaksintaistelutapauksen. Pimeällä 1980-luvulla Kisahallin synkillä käytävillä kaikuivat tuskanhuudot. Teräs söi terästä ja kipinöistä syntynyt rikinhaju etoi harvoja verisen tapahtuman todistajia...no en väritä tapahtumia, miten niin?
Rehellisesti puhuen, mikään ei estä kovanahkaisia säilistejä kokeilemaan samaa kuin herrat Niva ja Paattakainen: Paita pois, maski päähän ja normaali ottelu viiteen siten, että oikein fraseerattu osuma hyväksytään, jos sen pätevyys voidaan todeta vastustajan ihosta :D.

Kirjoituksen kuvat ovat Fencing Classics-blogista, josta löydät lisää historiallisia otoksia.
Osoite on http://fencingclassics.wordpress.com


3 kommenttia:

  1. Ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Tero :)

    Jos katsot tuota Mensur-kuvaa, huomaat, että kahdella noista neljästä ei ole täyttä suojavarustusta. He ovat ottelijoiden sekundantit. Sekundanttien tehtävä on tietysti käynnistää ja katkaista ottelu, ja tätä varten heillä on oltava miekat jotka viedä ottelijoiden väliin. Tämän lisäksi heilläkin täytyy tietysti olla kunnon suojat.

    VastaaPoista
  2. Loistavaa, kiitos kommentista. Mutta lupaan jatkossakin tehdä mahdollisimman pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä niistä näköjään heruu parhaiten kommentteja :D

    Sekundanteista ja muista Mensur-ottelun rooleista lisää Wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/File:T%C3%BCbinger_Mensur_1831.jpg

    VastaaPoista
  3. Kuopiolaiset olivat jostain löytäneet tuon Grand Salut'n videopätkän, seurasin Kuopiossa huhtikuussa koneelta sivusilmällä. Pitääpä kysyä heiltä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Julkaisen sen luettuani.
t. Tero