HETKEMME

Senttimetrit. Kilot ja kilometrit. Senkunnit. Parametrit ratkaisevat. Miekkailussa diversiteetti on tärkeämpää. Erilaisia urhelijoita tarvitaan. Ystävällisiä. Tiimikavereita. Ärsyttäviä. Hitaita ja nopeita. 

Diversiteetti, menetetty mahdollisuus?

Urheilijalle pusketaan paineita useasta suunnasta kun jonkinmoista menestystä lappaa. Miekkailussa pitää antaa urheilijalle aikaa ja armoa. Erilaisuudesta voimaa. Sparring onnistuu vain erilaisuudella jos massaa ei ole. Tukea kiukkuisille, laiskolle ja ärsyttäville lahjakkuuksille tasapuolisesti.

Tsau!

Tärkeintä ei ole voitto, eikä edes murskavoitto.

Tärkeintä on osallistua PORVOO MASTERSIIN, näin kauden alussa.

Kyllä!

Kilpailukutsulinkki alla

Porvoo Masters 2018

Joensuu Here I come

Mahtavuutta. Minä, DDR, Original Nokia ja Niku samssa kuvassa.

Toivotaan, että A) Akilesjänne ei katkee. B) Taivas ei putoa.

Koska viime kerrasta on pitkä aika niin pari asiaa: 

Bloggaaja on elänyt siviilielämää ja nauttinut mm. oikeasta työnteosta, josta saa edes vähän palkkaa. 

Poika on hoitanut miekkailun, maajoukkueessa, ei mitään mainittavaa menestystä, mutta ihailtavaa kokonaishallintaa niin nuorelta mieheltä = opiskelu + miekkailu + asunto + työ + harrastus + kaverit (F/M)

Noh. Asia. Toukokuussa lista oli tämä, nyt se on ensi viikonloppuna sama, kellonajat vain muutettu.

Lauantai klo 14:30 – n. 20 

• Alkeskurssin markkinointi
• Kohderyhmän huomioiminen
• Liikkumisen opetus
• Liikkeiden opetus
• Pelit ja leikit
• Ensiapu

Sunnuntai klo 9 – n. 14

• Kertaus
• Alkeiskurssin suunnittelu
• Mitä alkeiskurssin jälkeen

Sitten vetäisin Turun Keskiaikamarkkinoiden näyttelijä-alulämppä-treeneissä kylmiltäni näin:

Pakkotoistoa monille, mutta olihan se aika hauska tilanne jälkeenpäin ajateltuna.

" Ohjaajan assistentti kehoitti meitä ringissä olevia, noin 40 näyttelijää. " nyt voi 15 ensimmäistä vapaaehtoista tulla keskelle, ja näyttää oman lämmittelyliikkeensä ja muut tekee perässä" 

Olin heti valmis yllyttään porukkaa klassinen 90-astetta, 180 asteta, ympäri, aroasentohyppelyyn!

Pahus...nuoret näyttelijät olivat niin innokkaita menemään keskelle, että huomasin tilaisuuteni katoavan. Joten. Pakko tarttua nopeasti seuraavaan tilaisuuteen. Spurtaan kun edellinen tuskin on lopettanut.

Ensi kuuluu outo ääni. Astuinko vesikaivon valuurautaisen kannen päälle? Selainen kolahtaa, jos astuu vinkallaan olevan kulman päälle. Mutta ei täällä ole kaivonkansia...käännyn katsomaan taakse, joku vielä potkaisi takaa nilkaan, ryökäle! Kukaan ei ole lähimaillakaan. Sitten sattuu.

Jälkeenpäin ajateltuna oli huimaa katsellella kadun tasosta, kun melkein koko ihmisrinki heittäytyy torin kivetykselle, ottaa koivesta kiinni, ja aloittaa kauhean älämölön. Harmi ettei tilanteesta ole elävää kuvaa.

Ystäväni muut Keskiaikatorintekijät luulivat ihan oikeutetusti, että tämä oli mitä haluttiin. Onneksi aika nopeasti lähimmät huomasivat, että kyseessä ei ollut normaali ideoiden puuttesta pidennetty vanhan kansan Spede-sketsi. Kun viimeiset eläytyjät nousivat mukulakadun pinnasta, meitsin koipi oli jo jo korkealla, jääpalat haettu paikallisesta ja kiristysside löydetty pyyhekumin kokoisesta auto-ensiapu-pakkauksesta. 

Notta näin. Idioottimaisen huonosta nimimuististani johtuen, voin vain kiittää kolektiivisesti Harrastajateatteri Akselin porukoita, joista muistelen TehoEnsiApuRyhmäni koostuneen. 

Tarinan opetus: Mitä vanhemmat lihakset, sen tärkeämpää on raaaahaallinen venyttely ja lämppä ennen riehumista :)

Kohti Suuria muutoksia

Uusi vaihde Turun Miekkailijoissa 

Ervin ja Tero salilla alkusyksystä 2014

Viime elokuussa Turun Miekkailijoiden harjoitteluun tuli suuri muutos. Palkkasimme seuraan ammattivalmentajaksi unkarilaisen Ervin Szűcs'in. Valintaprosessi meni hieman epätyypillisesti. Olimme aikaisemmin jo kutsuneet kaksi hakuprosessin läpäissyttä ehdokasta Turkuun työhaastatteluun, mutta henkilö jonka valitsimme "jänisti" hankkeesta, joten meille tuli kiire löytää uusi, sopiva valmentaja.

Erviniä suositeltiin helsinkiläisen HABDA-seuran suunnalta. HABDAlla on jo suomalaisittain pitkät perinteen unkarilaisten valmentajien palkkaamisesta ja Ervin oli seuran nykyisen valmentajan Andras Tothin hyvä ystävä. Myös useampi Turun miekkailija oli tutustunut Ervinin valmentamiseen Unkarissa pidetyillä kansainvälisillä leireillä, joten teimme valintapäätöksen "etänä".

Nyt noin kolme kuukautta myöhemmin voi todeta, että valinta meni kannaltamme nappiin. Saimme ahkeran ammattilaisen, jolla on halu kehittää seuramme valmennusta kokonaisuutena - myös säilistit huomioiden.

Erityistä huomiota Ervin kiinnittää miekkailijan urheilupohjan kehittämiseen. Jalkatyön perusta, kehon hallinta ja lihashuolto on mukana jokaisessa harjoituksessa. Aikaisemminkin niitä harrastettiiin, mutta vain harrastettiin. Nyt pohjan vahvistamiseen kiinnitetään järkestelmällistä huomiota.

Toinen valtaisa muutos on henkilökohtaiseten oppituntien määrän kasvaminen. Kun aikaisemmin harrastajavoimin resurssit riittivät rajallisen, pääasiassa kilpailuissa käyvinen junnujen tarpeisiin, nyt oppareita ottavat kaikki seuran jäsenryhmät minijunnuista aikuisharrastajiin.

Edistyneiden oppilaiden oppituntien vaativuus on noussut ja tämä on jo kolmessa kuukaudessa näkynyt miekkilijoiden otteissa kilpailutilanteessa.

Kun ajatus ammattivalmentajasta ensimmäisen kerran otettiin esiin, moni epäili onko noin sadan jäsenen seuralla siihen taloudellisia resursseja. Jälkeenpäin voi todeta, että kun luotiin tarjontaa, opptitunneista, saatiin aikaan kysyntää. Tällä hetkellä tilanne on käytännössä se, että Ervin on täystyöllistetty, joten on aika pohtia, pitääkö "vanhan sotahevosen" pikkuhiljaa alkaa keräämään luitaan takaisin opparialueelle. Loma taitaa olla pikkuhiljaa ohi...

Pistokäsi viemäriputkesta

Salimme kakkosnelosesta väsätty pistokäsi väsähti noin vuosi sitten jesarirullan loputtua. Olisi varmasti ollut helpointa käydä ostamassa uusi rulla teippiä ja pistää vanhoilla miekkailutakkien hihoilla vuorattu kalikka takaisin paikalleen, mutta...

Sain Vision muoviputkirunkoisesta kalvan käsipistomaalitaulusta

Ensimmäinen vaihe oli löytää sopivaa putkea. Jouduin perumaan aikaisemmat puheeni K-Raudan boikotoinnista (pari kertaa kokemani nöyryyttävän palvelun takia...vrt. Spede sketsit). Yllättävän helposti löytykin

- pätkä n. 50 mm PVC-viemäriputkea ja

- 45 asteen liitopala, sekä

- vaahtomuovista eristysputkea

Asiaan kuuluvasti ostokset jäivät sitten kuukaudeksi makaamaan siihen paikkaan, mihin kassi putosi kauppareissun jälkeen.

Toinen ponnistus

Putkien lisäksi tarvittiin jonkinmoinen systeemi pistokäden kiinnittämiseksi salin tolppaan. Porasin putken kokoisen reiän ulkovarastosta löytämääni laudankappaleeseen, kiinnitin putken ruuveilla reikään ja pistin toisen laudan pätkän tukemaan reikään ruuvattua käden torsoa. Lopuksi venytin putkieristeen putken ympärille kiristyskalvon avulla ja ruuttasin laudassa olevan reiän reunat umpeen silikonilla. Viimeisen toimenpiteen järjellisyydestä ei ole mitään käryä, mutta sattuipa olemaan avonainen silikonitruutta käytettävissä.

Loppusuora avautuu. Ohessa osat:

1.  Runkopalikka, jonka läpi menee...

2.  Kokiilin asennusnaru ja ruuvi

3. Sopivan ruttuinen kokilli saa vielä yhden tehtävän

4, Puhkipistettyn opparikäden ehjä aluspuoli sopii peitteeksi, käden originaali vaahtomuovipehmustus piti poistaa, että sen sain pujotettua rungon ympärille.

5.Alunperin retkeilykäyttöön tarkoittettu kiinnityshihna hökötyksen kiinnittämiseksi tolppaan.

Kokiili kiinnitettiin torson päähän mutteri&vetonaru-systeemillä

Ja lopuksi valmiista tekeleestä käsi innosta täristen otettu epätarkka kuva. Tuo retkihihna joustaa hiukan, joten maalikin joustaa hieman osumasta. Tulee vähän realistisempi fiilis kädestä kuin mitä se vanha puupökkelö oli. Mutta kauanko tuo kestää, ennekuin joku minijunnu jyrää sen alkulämppäjuoksentelun ohessa...nähtäväksi jää.