Ruotsalaisen vaatimattomasti ensi viikonloppuna Göteborgissa pidettävä Kalvan juniorien Maailman Cup ja kadetien Eurooppa Cup (Cadet Circuit) mainostaa itseään Facebookissa näin:
It is a great pleasure to invite all fencers, coaches, referees and all supporters to the Vigor Challenge February 5-6th. The Vigor Challenge is since two years back the biggest epee tournament in the world.
Ja mikäpä on kehuessa, sillä viikonloppuna kisoissa ottaa eri sarjoissa toisistaan mittaa 180 naisjunioria, 234 miesjunioria, 147 naiskadettia (alle 17v.) ja 187 mieskadettia. Yhteensä siis aivan järjetön määrä yhdessä kilpailussa- 748 miekkailijaa 39 eri maasta !!! Suomesta leikkiin on ilmoittautunut mukaan yhteensä 43 poikaa ja tyttöä.
Lundbysstrands Sporthall
Kilpailua varten rakennetaan 43 miekkailualuetta kilpailupaikkana toimivaan Lundbysstrands Sporthall'iin. Siinä olisi tsemppaamista, että saataisiin Suomessa matot ja laitteet kokoon noin monen alueen tykötarpeiksi.
Peukut ja varpaat pystyyn viikonloppuna, varmaa on vain se, että kyyti tulee olemaan kylmää. Miekkailun suurmaat ovat täysillä mukana näissä kekkereissä.
Kauppakeskus Kampin kahvillassa jäi muutamakin mokka kesken, kun asiakkaat ihmettelivät viidennen kerroksen cat-walkilla käytyjä taisteluita alle 20-vuotiaiden SM-mitalleista.
Turkulaisittain kotiin vietiin melkein kaikki, mitä toivoa saattoi. Vain poikien henkilökohtaisessa kisassa jo hieman horisontissa hohkaneen kaksoisvoiton saavuttamatta jääminen hieman himmensi muuten huimaa mitalisadetta. Saldona henkilökohtainen kulta ja pronssi sekä joukkuekisan voitto, on paras TMÅF-junnujen saavutus 20. SM-kisoista ikinä!
Vas. ylh. Johannes Pulkkinen, Santeri Kirjonen, Teemu Seeve ja alh. Rasmus Mellanen
Vanhan valkku vas. uusi Suomen Mestari oik. Keskellä euron juusto - wau.
Joukkuemaskotin mielestä pronssi Teemu on Paras, oli sijoitus mikä tahansa!
Keskiviikkotreeneissä kysyttiin:"Kenen sairaasta mielestä nämä ideat oikein tulevat?" kun olin esitellyt tämänkertaisen designluomukseni teemamiekkailusta.
Ottelussa on tilanteita, jolloin pisto pitää saada aikaan nopeasti ja toisaalta myös varautua siihen, että toinen yrittä tehdä piston nopeasti. Esimerkiksi jatkoaikatilanne, kun aikaa on jäljellä vain 10 sekuntia. Vaikka toisella onkin etu, hän ei voi jäädä passiivisesti odottamaan vastustajan aloitetta, koska silloin jää helposti temposta jälkeen toisen painaessa päälle. Tällä teemalla pyritään harjaannuttamaan miekkailija nopearytmiseen ottelutilanteeseen, tekemään taktiikkapäätöksensä nopeasti ennen aloittamista ja muuttamaan taktiikkaansa jopa kymmenen sekunnin otteluajan sisällä.
Teeman esittelyosa: Otteluaikaa on 10 sekuntia, joka mitataan käsikellolla non-stop. Kello käy koko ajan. Tässä ajassa molemmat miekkailijat yrittävät saada ainakin yhden piston. Kaikki otteluparit aloittavat samaan aikaan valmentajan merkistä (Prets? Allez! / valmiina-paikoillanne-hep, jne. ) ja lopettavat kuun huudetan halt / stop / seis jne. Piston jälkeen ottelijat kiiruhtavat aloitusviivoille ja jatkavat välittömästi kun merkinantolaiteen lamput ovat sammuneet. Ajan loppuessa se joka johtaa saa pisteen riippumatta 10 sekunnin ottelun tuloksesta. Jos tilanne on tasan, kumpikaan ei saa pistettä. Ottelu päättyy kun toinen on voittanut viisi kymmenen sekunnin erää eli saanut kokoon viisi pistettä.
Merkintälaitteiden valojen palaminen kannataa säätää harjoitusta varten mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, jotta ottelua voidaan piston jälkeen jatkaa mahdollisimman nopeasti. Jos laitteen ajoitusta ei voi säätää nopeaan rytmiin, otteluaikaa voi tietysti pidentää hieman.
Sairas- eli motivaatio-osa: Jos ottelijat eivät saa aikaiseksi yhtään pistoa, pistetilanne nollaantuu ja pari aloittaa pisteidenkeruun alusta. Koska ottelu päätty vasta kun toinen on saanut ne viisi pistettä, nollaantumissäännön pistäisi nostaa etenkin johtavan ottelijan motivaatiota hakea agressiivisesti lisäpistoja, jotta tehdyn työn hedelmät eivät valu hukkaan.
Vuodesta 1978 alkaen pidetty Kupittaa Tourament ja sen miesten henkilökohtainen kalpa sai ensimmäisen suomalaismestarinsa vasta vuonna 2010. Korkeimmalle palkintopallille nousi Espoon Miekkailijoiden Dennsi Bade. Saavutuksen kunniaksi Miekkailullista kokosi finaalin ratkaisuhetket oheiselle videolle.
Vuoden ensimmäisenä sunnuntaina 2.1.2011 Turun Miekkailijoiden salilla käy kuhina. Paikalla ovat kaikki alle 20v. ja alle 17v. SM-kisoihin valmistautuvat miekkailijat sekä yksi Maailman Mestari (Ville Rosenlund). Paikalla on myös Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Liikkeelle-verkkolehden toimittaja Kira Kauppi. Ohessa Kiran tekemä juttu, jonka voit lukea myös suoraan lehdestä, linkki on tässä.
Miekkailu kehittää mieltä
Turun miekkailijoiden harjoitussalissa Parkin kentän laidalla treenataan tulevan viikonlopun junioreiden SM-kisoihin. Paikalla on nuoria miekkailijoita seuran päävalmentajan Tero Hakkaraisen kanssa. Turun miekkailuyhdistys on suomalaisessa mittakaavassa varsin aktiivinen. Jäseniä löytyy sata.
– Miekkailu on laji, jossa kilpaileminen olisi tärkeää, sillä silloin pääsee näyttämään taitonsa, Hakkarainen sanoo kaksintaistelulajista.
Kilpailijoita ei vain tunnu löytyvän tarpeeksi. Tulevista SM-kisoista on silti odotettavissa tuloksia.
– Kisoihin lähtee Turusta seitsemän – kahdeksan nuorta.
Katariina Kiijärvi osallistuu naisten SM-kisoihin, joissa toivoo sijoittuvansa kahdeksan parhaan joukkoon.
Miekkailu sopii kuitenkin myös pelkäksi kuntoiluksi. Se kasvattaa kunnon lisäksi mielen hallintaa, sillä hyvin tekninen laji vaatii keskittymistä ja ennakointia. Vastustajan liikkeitä on osattava tulkita oikein ja omaa taktiikkaa suunniteltava. Turun miekkailijoiden junioreita valmentava Katariina Kiijärvi sanoo, että melkein aina lajia kokeilevat yllättyvät sen rankkuudesta.
– Meillä käy paljon koululaisryhmiä ja esimerkiksi polttariporukoita. Aina ihmetellään, kuinka raskasta miekkailu on. Itse pidän sen psyykkisestä puolesta. Saa olla ihan omassa maailmassaan. Keskittyminen on toisaalta myös haastavinta.
Kahdeksan vuotta harrastanut Kiijärvi kertoo, että miekkailussa on kolme eri muotoa. Ne ovat syntyneet kolmen erilaisen miekan ympärille, kalpan, floretin ja säilän. Kalpamiekkailu on tyyleistä vapain ja siinä vastustajan virheitä hyödynnetään hyökkäyksessä yritettäessä saada tähän pisto-osumaa. Florettimiekkailua sitovat tiukat säännöt ja vuorohyökkääminen, säilämiekalla taas voi kärkipiston lisäksi käyttää terän sivuosaa tai hamaraa. Kaikkiin kolmeen muotoon pätee yksi ja sama ohjenuora, miekkailu on herrasmieslaji.
Kalpamiekkailu on miekkailulajeista suosituin.
– Jos miekkailussa haluaa kilpailla, olisi hyvä käydä harjoittelemassa noin viisi kertaa viikossa. Välillä harjoitusotteluita ja välillä pelkkää tekniikkaa, Kiijärvi sanoo.
Hyvät varusteet suojaavat
Miekkailussa niin kuin muissakin lajeissa tulee välillä urheiluvammoja ja mustelmia. On kuitenkin turha pelätä rintakehää lävistävää pistoa. Miekkojen terät ovat taipuisia ja tylppiä. Lajissa käytetään hyvin suojaavia varusteita koko kropan mittaisesti. (Miekkailullista huom. Tietysti kuviin linssiludetti just joku miekkailuhousuton valkku ja toinen huonomuistinen pöksyt kotiijättänyt kaveri huonoksi esimerkiksi )
– En ole ainakaan koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa miekka olisi aiheuttanut jonkin vamman, Katariina Kiijärvi tuumaa.
Tero Hakkarainen on tyytyväinen, että Suomessa ja Turussa voi harrastaa eksoottisempiakin urheilulajeja.
– Ei ole mikään itsestään selvyys, että jokin laji pysyy, hän sanoo.
Vähän ensimmäistä Asterixia mukaellen: "Tämän postauksen tekemiseen meni kolme pussia karkkia, litratolkulla kahvia ja kaksi vuotta - se aloitettiin 2010 ja valmista tuli vuonna 2011". Luodaanpa siis katsaus Miekkailulliseen vuoteen 2010 erittäin subjektiivisesta näkökulmasta! - ja jos luet tätä FBssä ja ihmettelet miksi linkit eivät toimi ja videot puuttuvat, niin kipin kapin blogiin: http://miekkailullista.blogspot.com - sieltä ne herkut löytyvät.
05.01.2010 Budapestin Heracles Cup
oli ensimmäinen mittari Teemu (Seeven) kunnolle. Hyvin menneen alkuerän jälkeen kulku stoppasi Luxemburgin MC:ssa voitettuun Saksan Cremeriin. Sijoitus 91. / 188. ei ollut matkan panostukseen nähden tyydyttävä.
Kisaa ennen ryhmä Teemu-Pontus-Kasper osallistuivat sekalaiseti järjestettyyn leiritykseen. Muistoihimme jäivät vedenkeittimellä tehdyt nuudeliateriat ja Finnairin hukkaamat varusteet, joiden takia lerin ensimmäiset viisi päivää menivät tyylikkäästi varusteita lainaillen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun mieleeni tuli, että tällaisille pitkille leiri+kisamatkoille kaverit pitäisi majoittaa apartementtiin jossa on kunnon keittiö ja äiti, että saisivät ressukat edes kunnon ruokaa...
24.1.2010 Teemu ja Kassu finaalivastustajina Juniorien Suurkisoissa.
Saan seurata, miten poikani ensin hankkii hyvän johdon ja sitten sössii sen totaalisesti. Tasaisesti Teemu on noussut lähemmäs Suurkisavoittoa joka vuosi. Nyt on enää yksi sija varaa parantaa. Teemun selkä pimahtaa finaalin päätteeksi ja sen kuntouttamiseen menee pari kuukautta.
06.02.2010 SAF Pokalen Tukholma
Vastoin uusia periaatteitani lähden mukaan "ulkomaan kisamatkalle" koska hotelliyöpymistä ei tarvita. Oli terveellistä nähdä, että ruotsalaiset järjestelyt eivät olleet Kupittaata kummempia. Mielestäni meillä on jopa mukavampi tunnelma verrattuna svedujen pönötykseen.
Kisaeksotiikkaa oli Teemun saama brad new koko päivän kestävä keltainen kortti varomattomasta kävelystä sääntöhikipinko tuomarin alueelle. Itse saan tuta sen, miten tärkeää isän on antaa kaikki huomio pojalleen, kun missaan Teemun ekan cup-matsin ja tämä häviää henkisen tuen puutteessa matsinsa ruotsailaiselle no-bodylle.
14-15. Rasmus miekkaili pirteästi ja pelasti hieman kisamatkan lössähtänyttä tunnelmaa.
13-14.2.2010 Glaive de Tallin 2010
Kotona jännätään netin ääressä uutisia Tallinnan MC-kisoista. Opintomatkalla olevan Teemun tie katkeaa Venäjän Anton Glebkoon 128 cupissa. Sijoitus 71./148. Suomalaisista paras on "vanha" kettu Andras Koroknay-Pal. 13.-14.2.2010 Valmentajakurssilla Oulussa
Tästä on juttu helmikuun postauksissa
3.3.2010 Kadettien kalpamiekkailun Euroopanmestaruuskilpailut Ateenassa
Rasse pitää Turun Miekkailijoiden lippua korkealla Olympialaisten kehdossa ja on paras suomalainen sijoituksella 43./101. Aivan terävin huippu jää saavuttamatta tappioluvuin 14-11 Saksa Simon Mangoldille. Italialaiset antavat ensimmäisen varoituksen kunnostaa loppuvuoden osalta kun Marco Fichera vie Euroopanmestaruuden. Kisaa oli käsitelty maaliskuun posteissa, esim. tässä.
27.3.- 28.3.2010 Kadettien SM-kilpailut Kupittaalla
Lauantain poikien kisassa odotukseni olivat korkealla ja peukut ja varpaat pystyssä Rasmuksen puolesta. Vastoin odotuksia molemmat ennakkosuosikit putosivat pistolla semifinaaleissa. Rasse Gunnarille 14-13 ja Verkku Ivarille 10-9. Turkulaisittain katkeraa kalkkia saatiin myös joukkuekisassa, jossa minimitavoite pronssi meni kotisalin sijaan Tapanilaan.
Sunnuntaina tyttöjen kisassa tunnelma kärsi hieman, kun Liikunnan Ihmema-jyräsi miekkailun pois salin puolelta. Onneksi bileitä sentään saatiin jatkaa katsomon alla ja joukkuekisan Suomenmestaruus saatiin selville Habdan pikku enkelien kapinasta huolimatta.
3.4.2010 Baku alle 17-vuotiaiden kalpamiekkailun Maailmanmestaruuskisat
Rasmus Mellanen, Finlandtekee valkustaan ylpeän ja sijoittuu maailman parhaiden kadettien joukossa sijalle 11. Kilpailussa oli sekä urheilullista- että ns. ruotsalaista menestystä (hannu hanhi - ilmiö). Rassen tie meinaa katketa 32. - cuppiin, mutta ottelun viime hetkillä ottelua hallinnut ukrainalainen tekee älyttömän kostopiston ja tönäisee Rassen nurin. Lopatenko UKR suihkuun mustalla kortilla, Mellanen FIN jatkoon. 16-cupissa on vielä jatkoonpääsy lähellä, sillä Rasse taistelee hyvin ja taipuu Tsekin Novotnylle vain luvuin 13-15.
6.4.2010 Baku, alle 20v. kalpamiekkailun Maailmanmestaruuskisat
Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Teemu voittaa alkuerässään 4/5 ja saa 128. cupissa vastustajakseen muistaakseni intialaisen, jonka anyway voittaa mennen tullen. Alku on niin hyvä, että työpaikalla hommiin keskittyminen on mahdotonta ja klikkaan tulospalvelun päivitysnappulaa minuutin välein. epäusko valtaakin mielen, kun ruudulle tulevat tappioluvut 15-4 Belgian Ber de Metsiä vastaan. Pelästyn onko selkävamma taas iskenyt. Myöhemmin selviää, että de Mets yksinkertaisesti jyräsi kyttäys taktiikaa odottaneen Teemun, joka ei yhden erän mittaiseksi jääneessä ottelussa päässyt enää belgialaisen hirmuvauhtiin kiinni.
Osoitus siitä, että ensimmäiseen erään on lähdettävä LIEKEISSÄ. Koskaan ei voi olettaa, että vastustaja antaa aikaa päästä ottelurytmiin kiinni. Aloite on pidettävä omissa käsissä ensi Alezista lähtien.
Matkanjohtajan reissuvihko löytyy liiton keskustelupalstalta eli täältä.
17.4.2010 alle 20v. kalpamiekkailun Suomenmestaruuskisat Kisahalli, Helsinki
Sarjassamme sössityt alkuerät. Yksi tappio alkuerässä riittää sotkemaan systeemit ja Teemu saa Come-Back-Alexin vastaansa 8-cupissa. Taisteluparista voitokkaampi on Alex, Teemun sijoitukseksi jää mitätön 7. sija. Toisella kasvatillani Rassella on parempi uloslyöntikattaus ja taistelee itsensä finaaliin. Alex joutuu tekemään kunnon päivätyön ja ottelu on tasainen kaksi erää. Viimeiseen erään lähdetään Rassen pienessä tappioasemassa ja silloin valmentaja (minä) antaa älyttömän ohjeen. Ehdotan hyökkäystä, mikä ei toimi. Jälkiviisautena sitkä peruutustaktiikka ja pistojen jyrsiminen vastatemmosta olisi ollut Rasmukselle luonteva tapa toimia. Mutta sentään SM hopeaa Turkuun näistäkin kekkereistä. Toisena päivänä miehenalkumme hakevat joukkuehopean melko vaivattomalla suorituksella, vain HFM osoittatuu ylivoimaiseksi esteeksi meidän ja Suomen Mestaruuden välille.
8.5.2010 alle 17v. florettimiekkailun SM Oulu
Heti kalpaSM-kisojen jälkeen aloitamme Rassen kanssa tiukan florettikuurin. Otamme ainakin kolme foiliopparia aidolla kasariopetustekniikalla, sillä olenhan sentään vanha florettimiekkailija. Periaatteella hyökkäys on paras puolustus Rasmus tuokin kadettien SM tittelin Turkuun ja häviää alle 20-vuotiassakin vain Oulun Miekkailuseuran Lauri Hirvellle joten hopeinen floretti SM-mitali siitä sarjasta. Totta puhuen, olisin ollut tosi harmissani Laurin puolesta, jos alan erikoismies olis hävinnyt isojen poikien sarjassa kalpamiekkailijalle.
Rasmus palauttaa lainaamani varusteen asiaan kuuluvassa kunnossa eli floretin terä taipuu varmasti myös oikeaan suuntaan, koska se taipuu käsittelyn jäljiltä joka suuntaan...
15.5.2010 miesten kalpamiekkailun Suomenmestaruuskisat
Kotimaisen Miekkailun kuninkuusluokassa Teemun SM-hopea vuodelta 2008 antaa edelleen odottaa yhtä hyvää suoritusta. Tuolloin semifinaalivastustajana ollut Andras passittaa Teemun katsomoon tylysti luvuin 15-10. Vuosi 2010 tullaan kuitenkin muistamaan juniorimiekkailijoiden esiinmarssista, sillä Kasper Roslander pudottaa vanhat mestarit Andraksen ja Denniksen lähes näytöstyyliin. Toisella puolella taulukkoa Alex tekee selvää jälkeä vastustajistaan. Finaalista tulee kuitenkin mystisen vaisu kun Alex vie mestaruuden luvuin 15-5.
16.5.2010 Junioreiden Masters-finaalit
Vaatimattomat turkulaiset
20 v. kattaus
Olin varsin tyytyväinen, että junnukauden päätöskoitokseen oli tiensä raivannut neljä kuudesta "opetuslapsestani" eli heistä joille annan henkilökohtaisia oppareita. Kata sai jo perinteisesti vastaansa Catan, joten hänen oli tyytyminen jaettuun pronssiin. 17-vuotiaissa pojissa Santeri oli tosi lähellä päästä finaaliin, mutta Verkku vei viimeisen piston 15-14. Toisella puolella taulukkoa Gunnar vei Rassen 15-10. Kaksikymppisissä Teemu ja Alex ottivat yhteen, tällä kertaa Teemu oli parempi, mutta finaalissa Kassun terä viuhui tarkemmin. Turun parhaaksi Masters2010 sijoitukseksi jäi siis Teemun hopea.
30.5.2010 Minijuniorijoukkueiden Kevätkarnevaaliturnaus Espoo
Tärkeintä ei ole voitto vaan hyvä maskotti! Tällä kertaa tosin seuramme voittokulku ei-kilpailullisella-puolella oli vain tyydyttävää laatua, vaikka tuomariston jäsenenä vedin kotiinpäin mitä pokka piti. Espoon kellarissa toisaan mitteli 16-joukkuetta, joista kaksi Turkusesta. Vaikuttavaa, millä intensiteetillä vaahtosammuttimetkin voivat miekkailla!
Kesä 2010
Tauko tekee hyvää. Lukuunottamatta muutamia polttariryhmiä jäi kosketus miekkailuun vähäiseksi. Teemu leireili Virossa kaksi kertaa yhteensä kolmisen viikkoa. Mikä harvinaisinta, poika jakoi kanssamme viikon mökillä.
Kesän päättymisen merkki on meille perinteisesti ollut 14.08.2010 Valge Dam kalpakilpailu Haapsalussa. Kisa ei osanottajamäärillä mässäile, mutta taso on kova. Vielä saadaan odottaa suomalaismenestystä, tänä vuonna paras poro oli Niko sijalla 9. Teemun ikätoveri ja pitkäaikainen kilpakumppani "Tsoosz" Lanno jätti poitsun keskikastin kalpailijaksi sijalle 24./46. Rassekin oli samassa porukassa puolenvälin krouvissa.
18.9.2010 Tapanila Swordfest 2010 vai pitäisikö sanoa Maunula Swordfest...
Kisapaikka oli jouduttu siirtämään Erän kodikkaasta kotihallista Maunulan viihtyisäänYdinpommibunkkeriin. Lauantaina kaikki turkulaiset olivat lukeneet ajo-ohjeen kisapaikalle, mutta sunnuntaina osa lastista teki pit-stopit Tapanilan kautta. Teemu voitti kotimaiset kisat pitkästä aikaa - sitä tosin auttoi se, että kovimmat kilpakumppanit olivat pitämässä miekkailuleiriä Euroopassa. Mutta voittaa voi vain olemalla kisapaikalla.
Swordfestistin Turku-annista jäi mieleeni erityisellä lämmöllä pieni kikkarapäinen miekkasankarimme Uula Kulju alle 11v. sarjasta. Tietysti kaikki sarjan osallistujat olivat syötävän söpöjä, mutta oman seuran kääpiöt ovat kaikkein söpöimpiä :)
Lintsasin miekkajuhlan sunnuntain, sillä luvassa oli monen viikonlopun kisaturismiputki.
Kovin oli Bygdöhuset muuttunut niistä ajoista, kun kävin siellä seitsemän kuukauden ajan Norjan keikallani miekkailua harrastamassa. Sama puunsävyinen tunnelma kuin vanhassa hallissa oli kuitenkin tallella.
Turku delegaatiossa matkustivat The Anttilas 4 hlö, The Seeve-Hakkaraiset 2 hlö, The Mellanen-Tapio 2 hlö sekä The Kirjonen 1 hlö. Muita suomalaisia osallistui 66 kisastartin verran, Suomen juniorimiekkailu saattoi olla ylpeä aktiivisuuden määrästä.
Olin mukana lähinnä kadettieni vuoksi. alle 17v. sarjaan osallistuivat 2 x Santeri ja Karri. Kirjosen poika pistikin ihan mukavasti vaikka joutui taipumaan kisan voittaneelle Viron Peeter Turnaulle luvuin 15-13. Erityisen iloinen olin lopputuloksesta sen vuoksi, että Santeri vähän dissasi itseään otteluun enemmän kuin tsemppasi - silti hän pysyi hyvin mukana ihan viimeisiin pistoihin asti, sijoitus 27./59. Muut "poikani" myivät nahkansa vähän halvemmalla, Karri ja Santeri ovat teknisesti taitavia, taitojen tuominen otteluun vain vielä vähän hakee aikaa ja paikkaansa.
Turismin kannalta reissu osoitti, miten kiva on asua Turussa. Oslolaisen pizzan hinnalla Turussa saa koko Menun, esimerkiksi. Kävin tietysti bongaamassa vanhan työpaikkani Kanadan suurlähettilään residenssissä. Tontti oli juuri niin suuri kuin muistinkin, talo puutarhoineen ja tenniskenttineen vie puoli korttelia niemen kärjessä. Jälkeenpäin ihmettelee mikähän kiire minullakin oli silloin nuorena poikan pois työpaikasta, jossa palkka jäi käytännössä puhtaana käteen, kun asunto ja ruoka kuuluivat diiliin.
Isojen poikien sarjassa miekkailun uloslyöntisysteemi näytti taas perspuolensa, kun Teemu ja alex joutuivat taas liian aikaisin vastakkain jo 16-cupissa. Teemun pinna ei pitänyt ja Alex vei matsin reilulla mariginaalilla. Teemu 11./77. Onneksi Alex hoiti homman ja voitti Pohjoismaisen Mestaruuden Suomeen, ei mennyt lapsi ihan pesuveden mukana.
Henkilökohtaisen kisan pettymykseen tuli alle 20v. poikien kalvassa balsamia, kun Teemu hoiti hienosti osuutensa Tanskaa vastaan ja repäisi ratkaisevan eron ennen Alexin ankkuriosuutta. Koko joukkue esitti vahvaa miekkailua myös Ruotsia vastaan, tekee se niin hyvää nähdä rakas vihollinen ihan altavastaajana. Pohjoismaiden mestaruus siis myös joukkueessa Suomeen. Odotuksen Euroopan Mestaruuskisojen joukkue-kisasta alkoivat nousta...
2.10.2010 Viron avoimet kalpamiekkailun mestaruuskilpailut, Tallinna
Uskoakko tätä edes todeksi. Suomen joukkue 1./16. Jos joskus 80-luvulla joku olisi väittänyt suomalaisten pistävän Viron parhaimmistoa joukkuekisassa lättyyn näiden kotikentällä, sitä olisi pidetty aika kalajuttuna. Niin vain nuoriso kuitenkin pyyhki lattiaa veljeskansan vahvimmilla seurajoukkueilla. Vuoden miekkailutekona palkitussa joukkueessa miekkailivat kuvassa vasemmalta oikealla Rasmus Mellanen, Alexander Lahtinen, Niko Vuorinen ja Teemu Seeve.
9.-10.10.2010 Minijuniorien ja juniorien kalpakisat, Porvoo
Itään käy Tmåffin tie. Anttila Express singahti moottoritielle jo perjantaina 8.10. Pienen retkeilymajatädin sekoilun jälkeen asetumme yöpuulle sata metriä kisapaikasta vasemmalle.
Viikonloppuna käykin Porvoon Urheiluhallilla vilske, turkulaisten osalta kisa-anti oli seuraavanlainen:
Tytöt ja pojat alle 11 v / 9 os.
5. Kulju, Uula - TMÅF
Tytöt ja pojat alle 13 v / 20 os.
3. Mikkilä, Inka - TMÅF
8. Mikkilä, Max - TMÅF
10. Kiljander, Oskar - TMÅF
Pojat alle 15 v / 18 os.
9. Anttila, Santeri - TMÅF
Pojat alle 17 v / 21 os.
2. Kirjonen, Santeri - TMÅF
10. Anttila, Santeri - TMÅF
17. Kulju, Elmo - TMÅF
20. Anttila, Karri - TMÅF
Tytöt alle 20 v / 12 os.
5. Kiijärvi, Katariina - TMÅF
Pojat alle 20 v / 18 os.
3. Mellanen, Rasmus - TMÅF
8. Kirjonen, Santeri - TMÅF
17. Anttila, Karri - TMÅF
18. Kulju, Elmo - TMÅF
Tiukoista tilanteista ja pienestä oli kiinni mm. Katan pääsy mitalliotteluihin - ilman ensimmäisen erän helposti annettua johtoa ja lähtemällä heti otteluun haastamalla cup-otelun voittanut Annen vastaripostipeliin, kamppailu olisi ollut voitettavissa.
Jos Rasse oli pitänyt hermonsa kurissa, Verkku olisi voitettu hankitun johdon avulla. Nyt matsi taisi tuntua voitetulta liian aikaisin. Klassista klassisin taktinen moka.
Inkan pääsy finaaliin taisi tyssätä kokemuksen puutteeseen. Ylivoimaista ulottuvuusetua ei vain osattu käyttää hyväksi, vaan ajauduttiin turhan lähelle.
Santeri K:n kovan taistelun kadettisarjan voitosta sen loppuhetkillä näet tästä. Kyykkyhyppypistoyritykset olivat kuin Tor Forssella konsanaan!
16.10.2010 Kupittaa Tournament, miesten ja naisten FIE-satelliitti kalpakilpailu
Syksyn turkulainen miekkailuhuipennus oli jälleen Kupittaa Tournament. Viime vuoden hyvin mennyt tuomarirekrytointi tuuditti järjestäjät Ruususen uneen ja realismi iskikin sitten kuin miljoona volttia. Viime hetken rukoilu, anelu ja lahjonta pelasti tilanteen niukasti ja tuomarointipalapeli saatiin harsittua kokoon. Ihmettelen edelleen - onko Suomen harvoilla FIE-tuomareilla ja FIE-kandidaateilla tosiaan niin paljon kotimaisia tilaisuuksia näyttää taitonsa, että Kupittaan kisapäivämäärää ei voi pistää ihan oma-aloitteisesti kalenteriin?
Osallistujamäärä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna, mitään ennätyksiä ei kuitenkaan hätyytelty vaikka kisa oli saanut Satelliittitittelin lisäksi Eurofencing U23-rankingpisteiden jako-oikeuden. Kilpailullisesti kisa kuitenkin jäi kotimaisen miekkailun historiaan, sillä 32:n vuoden yrittämisen jälkeen suomalainen viimeinkin kipusi kilpailun ykköspallille. Voittaja oli Dennis Bade. Hienoa suomalaismenestystä entisestään kirkasti Andras Koroknay-Pal hopeasijallaan.
Parhaasta turkulaissijoituksesta vastasi vetreä veteraanimme Markku Lohi 15. / 73. Teemun tie katkesi niukkaan 14-15 tappioon alkuerien ykkösrankattua Ruotsin Andres Gomezia vastaan. Jossittelulle oli jälleen sijaa, sillä surkean ensimmäisen erän jälkeen ja ikävän suuruisen johtoaseman antamisen jälkeen Teemu hallitsi toista erää selvästi, mutta takaa-ajoasemassa joutuu ottamaan riskejä ja ne kostautuivat tällä kertaa.Teemun sijoitus viime vuosien tapaan keskikastissa 29. / 73. Rassen ja Santerin kohtaloiksi koitui huono alkueräranking. Kupittaan tasoisissa kisoissa häntäpään sijoille jääminen tietää armottaa raudan -eiku- teräksen - eiku -titaaniin kovaa!! vastusta ensimmäiseen uloslyöntiotteluun. Molemmat pojjaat pihalle, Rasse Ruotsin Tiveniuksen isän kädestä ja Santeri kissa-hiiri leikiten Viron Priinitsin toimesta.
Naisten kisaan starttasi Kupittaan Satelliittihistorian paras kattaus: peräti 46 naista. Erittäin ilahduttavan osallistujamäärän lisäksi myös taso oli kisan kovin sen FIE-historiassa. Suomalaisittain tämä kulminoitui siihen, että Kockin siskosten viime vuoden kaksoisvoitto vaihtui sijoihin 9. ja 11.
Turkulaistain parhaiten veti Katariina "Kata" Kiijärvi 22. / 46., mukana olivat myös Ninnu Hyvönen 30. / 46 ja Elena Mattsson 41./46.
Sunnuntaina pidetyssä miesten joukkuekisassa päästiin taas tuulettamaan Suomen juniorimaajoukkueen ansiosta. Alexander Lahtinen HFM, Kasper Roslander HFM (nykyään Habda), Teemu Seeve TMÅF ja Johannes Pulkkinen TMÅF voittivat joukkuekilpailun. Suomalaisittain apina karkoitettiin siis lopullisesti Kupittaan selästä, sillä myös joukkuekisan voitto oli tähän asti mennyt ulkomaiseen osoitteeseen.
26.10.2010 20v Junioreiden kalpamiekkailun Euroopanmestaruuskilpailut, Lobnya, Moskova - henkilökohtainen kilpailu.
Kilpailu, johon kaikki syyskauden odotukset kohdistuivat. Henkilökohtaista menestystä en kauhesti osannut odottaa, tietysti toivoin. Joukkuekisasta sen sijaan odotin vähintään 8 parhaan joukkoon sijoittumista, niin hyviä olivat tiimin Teemu-Alex-Kassu antamat signaalit olleet.
Tulospalvelu toimi tahmeasti ja siinä vaiheessa kun sain Lenalta tekstarin "Teemu on 8-cupissa" olin vasta tietoinen hyvin menneistä alkueristä. Mitallin esteenä oli enää Tanskan von der Osten, tuttu kaveri ja voitettavissa. Tasainen ja alussa Teemun hallitsema ottelu kariutui kuulema muutamaan huonosti valmisteltuun hyökkäykseen. Voin vain kuvitella sen pettymyksen tunteen mikä Teemulla oli. Kuten Belfastissa 2009 kadettien MM-kisoissa, taas jäätiin yhden askeleen päähän menestyksestä.
29.10.2010 0v Junioreiden kalpamiekkailun Euroopanmestaruuskilpailut, Lobnya, Moskova - joukkue kilpailu.
Koska Teemua lukuunottamat joukkueen muut jäsenet olivat sijoittuneet vaatimattomasti, Suomen rankingin tulisi olemaan varsin haastava joukkuekisaa silmälläpitäen. Mutta olivathan pojat olleet pahoissa paikoissa jo pitkin kautta...Suuri päivä lössähti käsiin kun avasin koneen työpaikallani. Kisa oli suomalaisten osalta Moskovassa jo ohi, Unkarille oli hävitty selkein luvuin 45-30. Päivä ei siitä parantunut vaan Oslossa vastaantulija ollut Ruotsikin voitti poikamme ja sijoitukseksi jäi vaatimaton 11./15. Mitä tapahtui vuoden ehkä odotetuimmassa kilpailussa? Osaltaan asiaa taustoittaa mukana olleen joukkueen valmentajan Peeter Neliksen raportti:
" Poikien joukkuekisa ei mennyt odotusten mukaisesti. Ensimmäinen takaisku tuli rankingin mukana. Saatiin pahin mahdollinen. Vaikka olisi voitettu Unkari, seuraavaksi tulisi Italia. Pojilla ei ollut oikeasti ongelmia motivaation kanssa, taistelutahto keinui n. max 80% tasolla. Otteluiden edettäessä Unkari onnistui tasaisesti kasvattamaan pistoeroa ja siinä vaiheessa tarvittiin täyttä 100% tai enemmän. Alettin häviämään matseja teknisellä tasolla ja se ei tietenkin tarjonnut mahdollisuutta tehdä läpimurtoa. Häviö Ruotsille ei tässä kisassa merkinnyt mitään, samoin kun voitto Turkista viimeisessä ottelussa. Ne olivat tavalla treenimatseja sen jälkeen kun korkeammat toiveet oli menetetty. Mielenkiintoinen paralleeli; Venäjän valmentajat pettyivät pahan kerran hävittyään 4-pääsystä Israelille. Venäjän juniori-maajoukkue oli just voittanut Venäjän aikuisten joukkuemestaruuden. Valmentajien mielestä sinne oli mennyt liika psyykkisiä ja fyysisiä resursseja. Samassa tilanteessa oli Suomen junioreiden maajoukkue, he voittivat Eestin seniorimestaruuden ja junioreiden PM-kisat. Saman juonen haluttiin jatkuvaan, mutta vauhti oli hiipunut."
Johtopäätös: Joukkuemenestyksen eteen tarvitaan hyvä rangking ja sopiva henkinen tauko edelliseen menestykseen, jotta taistelutahto saadaan 110%:iin.
29. - 31.10 2010 Miekkailuliiton II-Zorroleiri Parmaharjulla
Zorroleirin kanssa jouduttiin toisella kertaa kikkailemaan oikeastaan enemmän kuin ensiyrittämällä. Siirsin Zorroleirin lokakuulle, jotta se ei olisi ollut liian lähellä elokuussa olleiden seuraleirien kanssa. Siirto oli ehkä turha, sillä osanotto jäi samalle tasolle kuin ensiyrittämällä. Mutta ei se määrä vaan se laatu. Tiukka tiimimme piti sitten kivaa muidenkin edestä! Asiasta enemmän marraskuun postauksissa: Zorroleiri päivä 1. Zorroleiri päivä 2.
20.11.2010 alle 13v. ja alle 15v joukkueiden Syyskarnevaalit Turussa
Syksyset tunnelmat olivat lähinnä vitsi, kun kiinnitelin lumituiskussa kisan opaskylttejä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun rauta-aitaan sormet kohmeessa.
16 joukkueellista teräviä tenavia starttasi kisaviirit liehuen aina niin jännittävään joukkuekoitokseen. En nyt malta olla kertaamatta joukkueiden nimiä - mielestäni tämä nimeämispolitiikka pitäisi ehdottomasti saada myös aikuisten SM-kisoihin nykyisen tylsän seuranimi + numero nimeämisen tilalle!! Mukana olivat: KPT 13: SUKLAAPATUKAT, ESCRIMAS,SAIRAANOUDOT UFOT,HAUKKA HALLITUS, 11 PUUTARHATONTTUA, PORVOO CAPITALS ja KAUHUKAKARAT
KPT 15:FC PRO, SOSIAALISET SIISELIT, KIRPPU JA KUMPPANIT, VERAN ÄRRIMURRI KEKSIT, TERMINAATTORIT, SOVJETSKIJI HOBITI, HEDELMÄT, SUOMEN PINGVIINIEN RINTAMA ja lopuksi jostain ihmeen syystä oma suosikkini ODOTTOMATTOMAN MIEKKAILUN GAMEPLAYER'S...siis niin random, niin random...
Kisan kulkua hieman tiivistäen voidaan todeta, että tunnelma oli niin tiivis kuin vain kuusi miekkailualuetta perusjumppasaliin tungettuna voi teettää. Olosuhteet ja etenkin kisan johtaja (minä) huomioiden homma kuitenkin pelitti.
Mikä sinulla on 22 minuuttia aikaa Miekkailulliselle Korkeakulttuurille, tässä sinulle KAIKKIEN Syyskarnevaalijoukkueiden Huimat TalentOsion Esitykset!
20.11.2010 alle 20v juniorien kalpamiekkailun maailmancup-osakilpailu Bratislava
Euroopassa Maailmancup osakilpailujen osallistujamäärät antavat oikean kuvan lajin koosta. Bratislavassa starttasi 195 juniorimiekkailijaa. Tällä kertaa tulosseuranta jäi Syyskarnevaalien jalkoihin, mutta sain kisauutisia Teemun soittaessa Bratislavasta. Hän oli ollut tyytyväinen miekkailuunsa, valitettavasti vain 64-cupin vastustajalotossa vastaan tuli kisan voittanut Tsekin Richard Pokorny. Kuten myöhemmin Young Lionssissa mukana olleet tietävät, kyseessä on KOVIN MAHDOLLINEN vastustaja. Teemu roikkui kuitenkin matsissa mukana käsi-ja varvaspistoilla viime hetkiin asti. Noutaja kuitenkin tuli luvuin 13-15. Sijoitus 56. /195.
4.12.2010 Young Lions kalpamiekkailun maailmancup-osakilpailu Helsinki
Tämän vuoden Young Lionsista voisi ehkä sanoa, että se oli sarjaansa luokiteltuna Suomen kaikkien aikojen kovatasoisin kilpailu. Maailman top tenistä kahdeksan miekkailijaa otti osaa YL:iin. Kisapaikaksi jouduttiin pakon edessä ottamaan kotoisa Maunulan bunkkeri, koska alkuperäinen Latokartanon Urheiluhalli oli pantu remontin takia kiinni.
Mutta edes kaikkien aikojen innokkain FIE-valvoja kummallisine kisaanpuuttumisineen ei onnistunut sössimään Leijona-tiimin raudanlujalla rutiinilla läpiviemää kisaa.
Vuoden viimeisessä kv-koitoksessaan Teemu eteni rutiinimiekkailulla 32-cuppiin, jossa vastaan tuli maailmanlistan kakkonen,Tsekin Michal Cupr. Teemu miekkaili agressiiviset painaen pelin vastustajan päätyyn. Vaikka osasta hyökkäyksiä tulee omaan takkiin, useimmista syttyy oikea lamppu ja Teemu pysyy johdossa. Tilanteessa 14-13 tulee erätauko. Tauon jälkeen Teemu lopettaa prässin ja Cupr pääsee mukaan rytmiin, kaksi viimeistä pistoa Tsekille. Valitettavasti. Jälkeenpäin voi aina viisastella, että oli turha muuttaa taktiikkaa ja antaa Cuprille aikaa tehdä omat siirtonsa.
Rasmus etenee Teemun tavoin 32-cuppiin ja saa vastaansa USAn Jonathan Yerglerin. Jenkin tyyli on hämäävän helpon oloinen ja ilmeisesti Rasse lähtee otteluun hieman huolimattomasti, koska Yergl saa alkuun monta lahjapistoa Rassen kädestä, hänen oman etäisyysvirheensä takia. Kun Alexkin sekoilee johtonsa italialaisensa hyväksi ovat ovat kaikki Suomi-pojat pihalla lopputaistosta.
18.12.2010 Veteraanien Kalvan ja Floretin SM-kisat Helsingissä
Näistähän onkin jo kehuskelut ihan tarpeeksi :)
Arkeen kuului lisäksi tasaisen taulukon vauhdilla kuusi tuntia ryhmän vetoa ja opparien antoa viikossa, aivan liian paljon työaikana miekkailuun liittyvien sähköpostien, kisamateriaalin ja seura-asioiden hoitoa. Jokunen Miekkailuliiton hallitusasioihin liittyvä reissu Helsinkiin ja jopa viikonloppu liiton strategia-asioissa. Hassua sinänsä, mutta nämä oikeasti eniten arkeen vaikuttaneet miekkailumenot kuitataan näillä parilla rivillä.
Ja nyt, katseet vuoteen 2011, huomenna vedetään ekat treenin klo 10-12.
