sunnuntai 31. tammikuuta 2010

9000 miekanpistoa ja muita lukuja Suurkisoista 2010

Urheilutietokilpailuissahan tilastotiede näyttelee merkittävää roolia, joten mikäpä oli mainiompi tilastojen lähde kuin Espoon suurkisat. Ohessa lukuja ilman sitoomuksia niiden pilkuntarkkudesta.

Vuoden "who-is-who"-kisan ikähaarukka venyi 8-vuotiaasta kaksikymppiseen, osallistujia oli noin 150 ja pietarilaiset miekkailijat mukaan lukien eri sarjoissa startanneita oli yhteensä 226. Palkinojen jaon yhteydessä järjestäjät kertoivat, että pistoja annettiin kisan aikana yli 9000 kertaa.

Tein epätieteellisen taulukon seurojen keskinäisistä voimasuhteista.Ensimmäisessä arviossa pistee jaettiin sijoitusten 1-8 mukaan siten, että 1. sijasta sain 10 pistettä, 2:sta sijasta kahdeksan pistettä ja siitä alaspäin pisteen välein kahdeksanteen sijaan saakka (siitä siis 2 pistettä). Lopuista sijoituksista seura sai yhden pisteen jokaisesta sarjaan osallistuneesta.

Toinen tukkimiehen kirjapito oli startteihin perustuva, sama miekkailija siis laskettiin niin monta kertaa, kuin hän eri sarjoissa pääsi osallistumaan. Kuten mainittu, jokunen osallistuja on voinut jäädä huomaamatta.

Ja tässäpä taulukko, seurat kilpailumenestyksen mukaan järjestettynä.

 Lopputulos ei kärjen suhteen ole yllättävä, junnujen mahtiseurat jylläävät. Iloinen havainto on porvolaisten runsaat startit. Juniorimiekkailun kokonaistilannetta Suurkisojen tulokset eivät kuitenkaan kerro, sillä esim. Oulun Miekkailuseura ei florettipainoitteisen junioriporukkansa vuoksi näy kalvalla miekkailtavan Suurkisan tuloksissa.

Suurkisan tulokset löytyvät Miekkailuliiton sivulta.

Kalpamiekkailun alle 17v. SM-kisasivu on julkaistu

 

Kisainfo löytyy siis osoitteesta 
http://www.wix.com/ipamark/KalpamiekkailunKadettiSM2010

Sivustolle vastaanotetaan ilomielin kisoihin tulevien kadettien ja tukijoukkojen miekkailukuvia menneistä kadettikoitoksista, joukkuekuvia, tuuletusta ja ehkä karvaan tappionkin hetkia. Kuvia voi lähettää kohtuukokoisina (n. 1000 pix. leveät riittävät hyvin, megapixelit vain tukkivat sähköpostin) Terolle osoitteeseen tero (at) ipamark.fi.


keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Vapaamiekkailua Villin Lännen tapaan

Meillä on keskiviikkotreeneissä usein viimeinen puolituntinen "melkein vapaamiekkailua". Teemamiekkailuksikin sitä voisi kuvata. Tänään ensimmäinen setti oteltiin 15 pistoon, mutta sillä erotuksella, että ottelu loppui jos toinen sai aikaan 4-piston kaulan. Matsi saattoi siis loppua lyhyeenkin 4-0 tilanteessa.

Toisen setin idea oli piston kopiointi. Aloitimme helpolla tehtävällä, se kumpi tekee ensin kaksi mahdollismman samanlaista pistoa, voittaa. Esimerkiksi kaksi suoraa käsipistoa. Taitojen rajoissa samanlaisten pistojen määrää voi nostaa ja tehdyn fraasin pituusvaatimuksia nostaa.

Kolmas teema olikin sitten otsikossa mainittu Wild West Style. Olemme kokeilleet usein "linjat auki miekkailua" - miekkailua ilman teräkosketusta - mutta nuorille tuntuu olevat tosi vaikeaa valmistella pisto pelkällä liikkellä. Niinpä sain idean vähentään luvallisten pistomahdollisuuksien määrää.

KUUDESTI LAUKEAVA - miekkailupeli.
Molemmilla miekkailijoilla on lupa ojennettuun pistoon kuusi kertaa. Vähän kuin Villin Lännen pyssysankareilla oli kuusi kutia revolverissaan. Jokainen ojennus lasketaan, oli sillä mahdollisuus saada pistoa tai ei. Tästä seuraa, että kättä ei kannata ojentaan turhan takia ja toisaalta kun käsi on ojennettu pistoon, se kannattaa pitää suorana loppuun asti ja vähän ylikin. Samoin terän huitominen vähenee, koska siinäkin saattaa hutilointi maksaa kallisarvoisia ojennuksia.
Pelin voitaa se, joka saa kuudella mahdollisuudellaan aikaan eniten pistoja tai se, joka saa ensin aikaan 5 pistoa.
Ainakin näin ensikerran perusteella tuntui siltä, että tavoite lähes pelkkään tempopeliin perustuvasta harjoitteesta toimi. Osa junnuista jopa keksi houkutella pelikaverinsa tuhlaamaan kaikki ojennuksensa ja haki sitten rauhassa sen yhden tarpeellisen osuman, kun oma kiintiö oli vielä käyttämättä.

tiistai 12. tammikuuta 2010

Opetusministeriö myönsi Teemu Seevelle apurahan

Ensimmäisiä kysymyksiä, mitä aloittelevan miekkailijan sponsori - siis äiskä tai iskä - yleensä kysyy on: "Mitä miekkailu maksaa?". Mihin perusvastaus on: "Miekkailu on halpaa." Alussa moni asia onkin halpaa ja halpuus on suhteellista, riippuen itse kunkin lompakon joustovarasta.
Alussa Teemunkin harrastu oli halpaa. Tarvittiin vain miekkailusali. Harrastus oli ilmainen koska minulla oli salin avaimet. Pelattiin futista lentopallolla ja ajaettiin kauko-ohjattavalla joululahja-autolla kilpaa. Sitten tuli miekkailu mukaan ohjelmaan ja varustelutasoa piti nostaa.
Alkuun ei kuluista pidetty kirjaa, koska kilpailumatkustaminen ei näytellyt suurta roolia, mutta vuodesta 2007 on joitain lukuja.
  • 2007 Teemun ja isin miekkailuharrastus imaisi n. 3500 €
  • 2008 kulut olivat nouseet, rahaa meni jo n. 6000 €
  • 2009 kipukynnys alkaa jo ylittyä, "harrastus" on jo suhteellinen ilmaisu, kulut n. 9000 €. Esim. maajoukkuematkoihin (Suomen edustamiseen) meni toista tonnia.
Eipä siis ihme, että nelilapsisen perheen puitteissa urheilijanuorukaisen menoja jo huokaillaan. Ilman Olympiakomitean vuosille 2008 - 2009 myöntämää stipendiä viime vuoden kisakalenteri olisi ollut ainakin kolme kisaa ohuempi.

Siksipä tässä ja nyt haluan tällä vaatimattomalla foorumillani osoittaa suuret kiitokset Suomen Opetusministeriölle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille Teemu Seevelle 11.1.2010 myöntämästä 7500 € apurahasta urheilu-uran tukemiseen. Se tuli tosi tarpeeseen, esim. tänä keväänä MM-kisat pidetään jo melko haasteellisessa kisakaupungissa, Bakussa. Luulen, arvaan, pelkään, että tonni on kevyttä valuuttaa sen kisamatkan hoitamiseen...

Onnea myös pojalle, treeni-iloa ja viisauden sanoja: Miekkailu on siitä kurja laji, että siinä saavutettu menestys ei välttämättä ole tae menestyksestä myös tulevaisuudessa, koska ympäri maapalloamme kilpakumppanit hiovat väsymättä taitojaan löydäkseen entiset mestarit. Siksi menestynytkään miekkailija ei voi koskaan levätä vanhojen mainetekojensa laakereilla. Etenkään kun ura on oikeasti vasta lähtökuopissa...