lauantai 31. maaliskuuta 2012
perjantai 30. maaliskuuta 2012
Myös miekkailija voi ajaan itsensä ylikuntoon
Teemun huppari höyryää aamuauringossa kesällä 2011. Töihin lähtiessäni otettussa kuvassa tiivistyy pojan työmoraali. Kesäduuni postin varhaisjakelussa vedettiin täysillä, jopa kolmen tuntia juoksua aamuyön tunteina, silloin kun ihminen yleensä nukkuu syvintä untaan. Hieman poikkitieteellisistä harjoitusajoistaan huolimatta, Teemun kausi alkoi kesän jälkeen hyvin, syyskuun alussa Seeve oli 7./ 68-sijallaan paras suomalainen Viron avoimissa.
Takki alkaa tyhjetä
Kupittaa Tournamentissa kiinnitin huomiota Teemun miekkailun kaavamaisuuteen. Homma oli kovin totista puurtamista, parhaimpien kisojen flow-tilasta ei näkynyt merkkiäkään. Pistin tämän peruskuntokauden jäykkyyden piikiin. Sitten koitti marraskuu ja tärkeä junnuMC-putki alkoi Luxembougista 6.11. Sijoitus oli siedettävä 35. mutta jonkin kellon olisi pitänyt soida kun Teemu mainitsi, ettei pysynyt 64-cup ottelussaan Saksan Robert Kreileiniä vauhdissa. Olihan kesällä kuitenkin vedetty hyvä pohjat.Vasta kun Bratislavan MCstä 20.11.2011 Teemu totesi puhelimessa, " että alkuerissä sydän hakkasi niin, että meinas kuolla", niin oli jo selvää että kaikki ei ole kunnossa.
Kokonaisrasitus ratkaisee
Jälkeenpäin on helppo viisastella, että vanhempana ja vielä jonkilaisena valmentajankin, minun olis pitänyt jo etukäteen huomioida urheilun lisäksi myös Teemun opiskeluun liittyvä kuormistus. "Kuukaudessa on tullut lukion oppimäärän verran uutta asiaa", Teemu kertoi korkeakoulumatematiikan etenemisvauhdistaan. On selvää että kun nuori lisäksi kohtaa ensimmäistä kertaa elämässään yksinelämisen mukanaan tuomat arkiset asiat; ruuanlaitto ja pyykit, niin huippu-urheilijan tahdilla tehdyn harjoittelun lisäksi vuorokauden ainoat ylijäävät tunnit pitäisi käyttää lepoon. Mutta kun pitäisi vähän elää myös nuoren ihmisen elämää. Jatkuva, eri asioista aiheutunut stressitila ajoi lopulta Teemun elimistön kiihyneeseen tilaan, jossa pienikin lisärasitus nosti pulssin tasolle, joka normaalisti syntyy vain kovan treenin tuloksena.Syntynyt ylirasitustila oli siis monen seikan summa. Opiskelustressi yhdistettynä viimeisen juniorivuoden tuomiin menestymispaineisiin, kovaan harjoitteluun ja levon laiminlyöminen niistä ehkä kriittisimmät. Oman kropan kuuntelu oli jäänyt liian vähälle.
Hitaasti alkuun
Lääkärin tekemän testauksen jälkeen Teemun ylirasitustila varmistui ja oli selvää, että kauden kisat voidaan unohtaa. Ehkä onnena onnettomuudessa oli se, että palautumisennuste annettiin jo seuraavalle kaudelle, pahimmillaan ylikunnosta palautumiseen voi mennä vuosikin.Nyt pitää vain ottaa opiksi ja suitsia nuorta orhia parhaansa mukaan. Ehkä saan sen sykemittarinkin viimein lobattua miekkailutoivoni ranteeseen.
Parhaillaan käydään Moskovassa Teemun tähtäimenä ollutta kauden pääkisaa, junioreiden MM-kilpailua. Hieman haikein mielin pidän peukkuja Suomen joukkueelle. Ehkä blokin kirjoittamisblokkini tästä Teemun parantumisen myötä helpottaa. Täytyy myöntää, että suosikkimiekkailijani takaisku on rajusti vähentänyt postailuintoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)